Luonto Kristiinankaupungissa on mie- lestäni hienoa, erilaista kuin esimerkiksi Hämeenlinnassa. Ympäristö on karumpi, tasaisempi ja kallioisempi. Kristiinan- kaupungissa kasvaa paljon kuusia, mäntyjä ja katajia, sekä esimerkiksi tyrni- pensaita. Mielestäni ympäristö on siellä jotenkin eri sävyinen, merellisempi. Me- ren ansiosta myös alueen linnusto on hyvin monipuolinen, ja esimerkiksi uljaita merikotkia näkee usein. Kaikkein merkittävin asia Kristiinankau- pungissa minulle on meri, Pohjanlahti. Olen nähnyt sen sekä kesällä, syksyllä että talvella, ja joka kerta siinä on mielestäni jotain yhtä vaikuttavaa. Meren tuoksu, aavan kohina ja merituuli kuuluvat erottamattomasti minun rannikkoympäris- tööni. Rakastan ennen kaikkea sellaista maisemaa, joka maaliskuussa ottamassa- ni kuvassakin näkyy. Silmänkantamattomiin vain vettä ja taivasta. Meren voima on vaikuttava, ja se saa minut tuntemaan itseni vain pieneksi ihmiseksi, pieneksi osaksi tätä suurta maailmaa. Kristiinankaupunki on tullut minulle tutuksi mökkipaikka- kuntana. Se sijaitsee Suomen länsirannikolla, noin 100 kilometrin ajomatkan päässä Vaasasta etelään. Kristiinankau- pungissa mielenkiintoista on mielestäni kaksikielisyys: siellä puhutaan sekä suomea että ruotsia. Toisin kuin esimerkiksi kotikaupungissani Hämeenlinnassa, siellä ruotsi on osa arkielämää, ei vain jokin pakollinen kouluaine. Ruotsin kieli on läsnä lähes kaikkialla. Koen tämän tuovan minulle perspektiiviä siihen, miksi koulussa opiskellaan ruotsia. Se antaa merki- tyksen maamme toiselle viralliselle kielelle. Aulanko on hieno kaikkina vuodenaikoina, mutta pidän siitä kaikista eniten syksyllä ruskan aikaan. Silloin lehtipuut loistavat kauniisti keltaisen ja punaisen eri sävyissä, ja vaikka kasvit kuihtuvatkin, on syksyisessä metsässä silti mielestäni jotakin kaunista. Syksyiseen Aulankoon liittyy mielessäni myös vahva muisto eräästä lapsuuden retkestä, jonka teimme yhtenä kauniina ja kirpeänä syysaamuna ollessani pieni. Teimme lyhyen kävelyretken metsään äitini ja pikkuveljeni kanssa, ja meillä oli eväät mukana. Muistan, kuinka aurinko paistoi ja sormiani nipisteli kylmyydestä. Jostain syystä tämä retki painui vahvasti mieleeni ja vaikuttaa yhä edelleen siihen, miten näen ja koen Aulangon erityisesti syksyisin. Siksi olenkin valinnut tähän Aulangolta lokakuussa ottamani kuvan, jossa näkyy Lusikkaniemen kansallismaisema. 2. Kristiinankaupunki 3. Ilomantsi Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, haluan vielä mainita toisen mökkikuntani. Ilomantsi on Suomen itäi- sin kunta, ja siellä sijaitsee myös koko manner-EU:n itäisin piste. Itärajan läheisyys ja läsnäolo sekä sotahistorian konkreettisuus luovat Ilomantsiin mielestäni aivan oman tunnelmansa. Ilomantsin luonto on mielestäni eri- tyisen hienoa. Ilomantsin alueelle ulottuu kaksi kansallispuistoa, Pat- vinsuo ja Petkeljärvi, joiden upea luonto on aivan omaa luokkaansa. Ilomantsissa pidän siitä, että siellä voi kirjaimellisesti olla keskellä met- sää, aivan rauhassa. Ketään muuta ei välttämättä kulje vastaan. Pidänkin Ilomantsissa erityisesti ihmisten vähyydestä. Ilomantsissa on myös mo- nia hyviä marjastuspaikkoja, ja mielestäni loppukesästä onkin mukavaa lähteä metsään keräämään marjoja, hyttysistä huolimatta. Lisäksi Ilo- mantsissa on runsaasti vesistöjä sekä soita. Ilomantsin suot ovat ne, jotka mielessäni näen, kun ajattelen suota.
RkJQdWJsaXNoZXIy MzQ2NzUw