iltanen 2_2021

Haastattelu kannattaa teemoittaa, ja ajatella kysymyksiä tarinankaaren avulla. Jättämällä kysymykset avoimiksi ja välttämällä kyllä-ei-kysymyksiä saadaan laajempia ja asiarikkaampia vastauksia. Valmiiksi tehdyt kysy- mykset voidaan haastattelua tehtäessä toisinaan myös unohtaa, jos haas- tattelutilanteen vastauksesta syntyy uusi idea. Tärkeintä on muistaa, että haastattelutilanne on vuorovaikutusta. Tunnel- ma on ratkaiseva tekijä haastattelun onnistumisen kannalta. Kohteliaat käytöstavat kuten kättely, teitittely ja katsekontakti lisäävät luottamusta. Paras haastattelupaikka on sellainen, jossa haastateltavalla on luonteva olla. Aloittamalla kevyesti on myöhemmin helpompi siirtyä kiperimpiinkin ky- symyksiin. Vaikka haastattelurungossa olisi tarkkaan laaditut kysymykset, Tärkeää on muistaa, että kaikki haastattelutilanteet ovat erilaisia, eikä niihin ole vain yhtä oikeaa kaavaa. Haastattelijana toimiminen ei ole aina helppoa, mutta kärsivällisyys ja huolellisuus palkitaan. Jokaisella haastattelutilanteella on oma opetuksensa, eikä kukaan ole seppä syn- tyessään, joten on turha ottaa liikaa paineita onnistumisesta. Teksti ja kuva: Senja Tomppo ja Laulu Lehti, taitto: Pihla Leppänen pitää muistaa jättää hengähdystaukoja ja kuunnella aja- tuksella loppuun asti. Kuuntelemisen taito on haastatteli- jalle oleellista. Jos haastateltava ei anna haettua vastausta, kysymystä voi kysyä uudelleen toisessa muodossa. Haas- tateltavalta kannattaa myös kysyä, onko hänellä itsellään jotain uutista kerrottavana. Kirjoittajan tulee pitää kiinni sanomisistaan eikä haas- tattelussa tehtyjä lupauksia esimerkiksi salassa pitämi- sestä saa rikkoa. Toisaalta täytyy osata pitää puoliaan ja tehdä tekstistä todenmukainen silläkin uhalla, että se ei miellytä haastateltavaa. Huolellisuus kieliopissa viimeis- telee tekstin ja tekee siitä ammattimaisemman kokonai- suuden, mutta toimittajienkaan ei tarvitse olla täydelli- siä. Moniäänisyyttä kannatta hyödyntää, koska se tekee tekstistä monipuolisemman ja kiinnostavamman.