iltanen 2_2021

Järki ja tunteet – klassikkoromaanin näytelmäversio Hämeenlinnan teatterissa Hämeenlinnan teatteri antoi lukiomme opiskelijoiden tulla katsomaan Jane Aus- tenin romaanin Järki ja tunteet pohjalta tehdyn teatteriesityksen harjoituksia 25.10.2021. En ole itse käynyt teatterissa elämäni aikana useasti, joten en voi kunnolla verrata juuri tätä teatterikokemusta oikein mihinkään. Harjoitukset olivat jo niin pitkällä, että katsojan näkökulmasta ne muistuttivat väliaikoi- neen valmiin näytelmän seuraamista. Järki ja tunteet on mielestäni hyvin kaunis tarina, ja esityksessä on- nistuttiin kertomaan romaanin tarina hienosti. Näyttelijöiden suo- ritukset olivat mielestäni onnistuneita, ja he pystyivät ilmaisemaan hahmojen tunteita hyvin. Esitys ei käynyt missään vaiheessa tylsäk- si, eikä se myöskään ollut liikaa. Vaikka kyseessä olikin periaatteessa vain harjoitukset, kokemus oli todella hyvä ja jäi elämään katsojan mielessä. Teatterissa yleensäkin mielestäni hienoa on se, miten yhtä tilaa voidaan käyt- tää niin monipuolisesti, miten sitä voidaan muuttaa paljonkin pienillä muu- toksilla ja miten lavan muutokset voidaan yhdistää esitykseen. Itselleni jäi tästä näytelmästä mieleen kohta, jossa lavalle tuotiin paljon kynttilöitä luo- maan hieman epätodellinen tunnelma, ja seuraavassa kohtauksessa näyttelijät keräsivät kynttilät pois, niin kuin he olisivat siivonneet taloa. Myös valaistus ja taustamusiikit olivat suuressa osassa kohtausten tunnelman luomisessa, ja ylipäätään toivat esitykseen paljon lisää. Itse pidin näytelmästä paljon, ehkä osittain sen takia, että pidän paljon Jane Austenin kirjallisuudesta ja olenkin lukenut kirjan, johon näytelmä pohjautuu. Näytelmää oli koko ajan helppo seurata, eikä se ollut hämmentävä alussakaan. Jokaisella hahmolla oli oma värinsä, jonka mukaisia kaikki heidän vaatteensa näytelmässä olivat. Tämä auttoi paljon alussa juonessa ja hahmoissa mukana pysymistä ja oli mielestäni muutenkin mukava yksityiskohta. Vaatetus ylipää- tään oli mielestäni esitykseen sopivaa ja ihan hyvä näköistä, vaikkei se ollut- kaan ehkä laadullisesti parhaasta päästä. Teksti: Elli Ilonen Taitto ja kuvitus: Milja Saarikko