Lukuvuoden varrelta 2020-2021 Lammin lukio

LAMMIN LUKIO 11 neltä, mutta niinkin pieneen pinta-alaan saa sisällytettyä tuhansia kertoja enemmän tari- noita. Asuin kulttuurin, ihmisten ja ihmeiden täyteisessä Dohassa. Asunnon ikkunasta näkyi Persianlahden sininen merivesi, päivisin Ara- bian kuuma Auriko ja iltaisin Arabian hymyi- levä Kuu. Kaduilla kävellessä, kuului uusi ja kaunis kieli. Arabian kielestä jäi monta sanon- taa ja lausahdusta päivittäiseen sanavarastooni. Tänä aikana, eli syksyllä 2020, opiskelin Lammin lukiossa, sekä uudessa koulussani Qatar-Finland International Schoolissa eli QFIS:ssä. Tämä oli ensimmäinen kertani uu- dessa koulussa. Kun koko elämänsä on asunut Lammilla ja pyörinyt samojen ihmisten kans- sa kaikki vuodet, kyllä se ensimmäinen koulu- päivä jännitti. Opiskelukielenä toimi englan- ti. Hyvän pohjan omaavana opiskelijana, kie- leen tottuminen ei vienyt kauaa. Solubiologi- an opiskelu tosin oli jokseenkin monomut- kaista vieraalla kielellä. Suurin osa minun aineiden opettajistani oli- vat suomalaisia. Tässä koulussa suomalaisia opettajia on noin 47 % pedagogisesta hen- kilökunnasta. Tuntui hyvältä nähdä, miten voimme edustaa maatamme ja sen hyvei- tä tässä maailmassa ja saada Suomea maail- man kartalle. Luokka-asteita on 0-11. Mi- nun luokkani oli 11A, eli koulun vanhimmat. Qatarissa hommat toimivat samoilla tavoilla, kuin meillä ihan Lammin lukiossakin, kuten koeviikot aina jakson päätteeksi. Siihen, että koulupäivä alkoi 7.30, piti totutella hetki. Tosin aamuisin oli ihana herätä, sillä Aurin- ko paistoi joka aamu. Koulupuvun käyttämi- nen oli siistiä. Vaikka itsekin ilmaisen itseäni paljon vaatteilla, tämän kokeminen antoi ym- märtää paljon. Syyslukukauden päätteeksi juhlittiin Qata- rin National Day:tä 18. Joulukuuta. Koulus- sa pukeuduttiin perinteisiin vaatteisiin kun- nianosoitukseksi. Se oli samalla viimeinen koulupäiväni siellä. Sain niin monta uutta ystävää ja kokemusta, että lähteminen tuntui todella vaikealta. Mutta tiesin, ettei lähtöni missään nimessä ollut hyvästit. Maahan, johon tullaan eri puolilta maailmaa töihin, löytyy hurjasti eri kulttuureja. En voi sanoin kuvailla, kuinka kiitollinen olen siitä, että sain tutustua niin moneen. Olen etuoi- keutettu siinä tapauksessa. Minulla on ystäviä ympäri maailmaa. Se on yksi elämän parhais- ta rikkauksista. “Vaihdossa” oleminen on nyt yliviivattu Buc- ketlistiltä. Jos kellään tulee ikinä moiseen mahdollisuus, ota se mahdollisuus ja nauti sii- tä täysin rinnoin. Tietämättömyys pelottaa, mutta miksi jäädä murehtimaan asiaa, kun voi rohkeasti mennä ottamaan selvää?