1.1ihminen

25 8. Sydän ja verisuonet Sydän sykkii lepotilassa noin 60-70 kertaa minuutissa. Nuoren ihmisen sydämen syke voi nousta jopa 200 lyöntiin minuutissa. Pienen vauvan leposyke on nopea ja huippu- urheilijan leposyke on matala. Miksi? Sydän on lihas, joka kasvaa ja kehittyy. Sydämen koko on omistajan nyrkin kokoinen ja se painaa 300-350 grammaa. Sydämen tehtävänä on pumpata verta. Yhden minuutin aikana sydämen kautta kulkee 5 litraa verta minuutissa eli koko ihmisen verimäärä. Veren tehtävänä on kuljettaa lämpöä ja erilaisia aineita ihmisen elimistössä. Ihmisen verestä puolet on veriplasmaa ja puolet verisoluja. Verisoluja ovat punasolut ja valkosolut. Punasoluissa on paljon hemoglobiinia, joka on valkuaisainetta eli proteiinia. Hemoglobiinia on normaalisti naisilla 130 g ja miehillä 150 g litrassa verta. Jos ihmisen hemoglobiini on alhainen, hän voi olla väsynyt ja uupunut. Hänellä voi olla anemia ja raudan (Fe) puute. Rautaa elimistö saa esimerkiksi lihasta, vihreistä vihanneksista ja pähkinöistä. Punasolujen tehtävänä on kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin ja hiilidioksidia kudoksista keuhkoihin. Valkosolut osallistuvat elimistön puolustamiseen bakteereita ja viruksia vastaan. Perintötekijät eli geenit määräävät meidän veriryhmämme. Meidän veriryhmäjärjestelmämme nimi on ABO-järjestelmä. Kuulumme johonkin neljästä veriryhmästä A, B, AB tai O. Ihminen voi tarvita toisen ihmisen verta esimerkiksi onnettomuuden tai leikkauksen yhteydessä. Toisen ihmisen veri voi olla hengenvaarallista. Jos kuulut AB-veriryhmään, voit ottaa vastaan kaikkien verta. Jos kuulut O-ryhmään, sinun vertasi voi antaa kaikille. Terve 18-vuotta täyttänyt henkilö voi luovuttaa verta. Katso SPR/veripalvelu.