ke1tek

27 Uloimmalla (eniten ulos päin/ kaukana ytimestä) elektronikuorella olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi tai valenssielektroneiksi . Ulkoelektronit ovat tärkeitä, koska ne muodostavat kemiallisia sidoksia ja vaikuttavat atomin kemiallisiin ominaisuuksiin. Metalliatomeilla ulkoelektroneja on vähän (1-3 elektronia) ja epämetalleilla monta (4-8). Vety on erikoinen (outo) epämetalli, jonka atomeilla on vain yksi ulkoelektroni. Atomin elektronirakenteesta nähdään, kuinka monta elektronikuorta atomilla on ja kuinka monta elektronia jokaisella niistä on. 7.3 Massaluku ja isotooppi Massaluku on protonien ja neutronien yhteenlaskettu lukumäärä (protonit + neutronit = massaluku). Massaluku merkitään kemiallisen merkin vasempaan yläkulmaan. Esimerkiksi tavallisen natriumin Na 11 23 massaluku on 23. Neutronien määrä voidaan laskea, kun massaluvusta (protonit + neutronit) vähennetään järjestysluku (protonit). Esimerkiksi natriumissa on neutroneja 23 − 11 = 12 . Neutronien määrä voi olla erilainen saman alkuaineen atomeissa. Atomit, joissa on yhtä monta protonia, mutta eri määrä neutroneja kutsutaan isotoopeiksi . Esimerkiksi hiilellä on kolme isotooppia: C 6 12 , C 6 13 ja C 6 14 . Isotoopeilla on sama järjestysluku, mutta eri massaluku. 7.4 Elektronin energia Elektronikuori on teoreettinen sana eli atomin sisällä ei oikeasti ole ratoja, joilla elektronit ovat. Elektronikuori tarkoittaa tiettyä määrää energiaa , joka elektronilla on. Ne elektronit, joilla on vähiten energiaa ovat ensimmäisellä elektronikuorella . Kun kuori tulee täyteen, elektronit menevät toiselle kuorelle, millä on toisiksi vähiten energiaa. Kun elektroneilla on yhtä paljon energiaa ne ovat samalla kuorella . Mitä suurempi energia elektronilla on, sitä kauempana se on ytimestä. Elektroneille, joilla on eniten energiaa ja jotka ovat uloimpana ytimestä. Kuva 38 Fluorin (F) ja natriumin (Na) elektronirakenteet. Fluori on epämetalli, koska sillä on seitsemän ulkoelektronia. Natrium on metalli, koska sillä on vain yksi ulkoelektroni.