ke1tek

29 Monet ihmisen kehon, ruoan ja elävän luonnon yhdisteet ovat molekyyliyhdisteitä. Esimerkiksi sokerit ja rasvat ovat hiilen, vedyn ja hapen yhdisteitä. Proteiineissa on hiiltä, vetyä, happea ja typpeä. Ihmisen DNA:ssa on hiiltä, vetyä, happea, typpeä ja fosforia. 8.2 Molekyyliyhdisteiden sulaminen ja liukeneminen Molekyyliyhdisteillä on erilaisia ominaisuuksia, mutta niillä on myös yhteisiä ominaisuuksia. Molekyyliyhdisteet eivät johda sähköä. Muovit ovat molekyyliyhdisteitä. Muovit eivät johda sähköä vaan niitä voi käyttää eristeenä. Sulaminen tarkoittaa olomuodonmuutosta, joka tapahtuu, kun lämpötila nousee. Kun lämpötila on yhtä suuri kuin sulamispiste, kiinteä aine sulaa nesteeksi. Esimerkiksi sokerin sulamispiste on 180 °C. Liukeneminen tarkoittaa, että aine sekoittuu toiseen aineeseen. Esimerkiksi sokeri liukenee veteen, kun sokeria ja vettä sekoittaa. Liukeneminen voi tapahtua kylmässä lämpötilassa. Liukeneminen on helpompaa, kun lämpötila on korkea. Joskus sanotaan, että ”sokeri sulaa suussa”, mutta se on väärin. Suussa lämpötila on noin 37 °C. Se on paljon vähemmän kuin sokerin sulamispiste. Sokeri ei sula suussa. Sokeri liukenee suussa. Molekyyliyhdisteet sulavat ja kiehuvat helposti eli molekyyliyhdisteillä on pieni sulamis- ja kiehumispiste . Molekyylin koko vaikuttaa aineen kiehumispisteeseen. Eron näkee, kun vertailee samanlaisia, mutta eri kokoisia molekyylejä. Aineet, joiden molekyylit ovat pieniä, sulavat ja Kuva 40 Molekyyliyhdiste on aine, jossa on eri epämetallien atomeita. Asetoni ja etanoli ovat molekyyliyhdisteitä, joissa on hiiltä, vetyä ja happea. Kuva 41 Jotkin molekyylit ovat pieniä. Esimerkiksi hiilidioksidin kaava on CO 2 . Tavallinen sokeri (C 12 H 22 O 11 ) on isompi molekyyli. Muovikassi koostuu molekyyleistä, joissa voi olla 80 000 atomia. Muovikassin molekyyli on kuitenkin alle 0,005 mm pitkä.