VOP-uutiset 2020

K äsityötaidot ovat perintei- sesti siirtyneet taitajalta toiselle, mutta käsityö on myös muuttuvaa ja kehittyvää kulttuuriperintöä. Nykyisin varsinkin erikoisimpien käsityötaitojen ja -tekniikoiden osaamisen jatkuvuus ja kehittämi- nen on jäänyt yhä enemmän kan- salaisopistojen tehtäväksi. Vanajaveden Opiston Joustavaa pedagogiikkaa -hankkeessa tuote- taan ja kehitetään puutyökurssien opettajien ja opiskelijoiden käyt- töön digitaalista oppimateriaalia: työohjeita ja luonnospiirustuksia, kuvia ja videoita. Mutta oppimateriaalia voitaisiin tuottaa ja kehittää yhdessä myös kokeneiden opiskelijoiden kanssa: – Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen oppimisen avulla kansalaisopisto voi paremmin hyö- dyntää myös opiskelijoiden elä- mänkokemuksen kautta tulevaa monipuolista asiantuntijuutta eri aloilla. Digitaalisuutta hyödynnetään myös niin, että VOPin verstaan puuntyöstökoneiden kyljissä on nyt QR-koodit, joiden avulla opis- Käsityötaitojen oppi- materiaalia verkkoon kelijat saavat käyttö- ja turvalli- suusohjeet älypuhelimilleen. – QR-koodien käyttöä voitaisiin lisätä myös eri tekniikoiden opis- J ulkiset palvelut ja ylipäätään kaikki asiointi ovat kovaa vauhtia digitalisoitumassa. Tämä edellyt- tää kansalaisilta yhä enemmän di- gitaitoja, jotta he pysyisivät menos- sa mukana. Vanajaveden Opiston Arjen di- gitaidot haltuun -hankkeen syksy on nyt takana, ja kirjastoissa toimi- vat digikerhot ovat osoittaneet tar- peellisuutensa: – VOPin digiopastus on ollut erit- täin tervetullut asia kirjastoomme: kaikki muuttuu niin kovaa vauh- tia, laitteet, ohjelmistot ja niin edel- leen, sanoo Janakkalan kirjastotoi- menjohtaja Matti Karvinen. Samaa mieltä on Hattulan kirjas- to- ja kulttuuritoimen johtaja Min- na Linna-Vuori: – On ollut postiviinen yllätys, kuinka paljon se on vetänyt väkeä meillä Hattulassa. Se kertoo siitä, että tarvetta digiopastukselle on. Omilla resursseillamme ei ole ollut mahdollisuuksia kovin paljon opas- tuksia järjestää, joten tämä on ihan mahtava juttu. Apuohjaajille on kysyntää Kerhoissa on opettajan apuna 2–5 vapaaehtoista vertaisohjaajaa: – Digivertaisista on mahdotto- man suuri apu, projektin vetäjä Mika Pelvola kiittelee. Mutta apua tarvitsevia on paljon, joten uusille apuohjaajille on tarvetta. Ottakaa yhteyttä! Pelvola kehottaa. Kerhojen aiheina on ollut muun muassa Omakannan ja Suomi.fi-si- Digiopastuksille on tarvetta vuston käyttö, tietoturva, sovellus- ten asentaminen, tiedonhaku, säh- köposti, Hämeenlinnan terveys- palvelut, erilaiset hupi- ja hyötyso- vellukset sekä sosiaalisen median palvelut. – Kerhojen ideana on, että vaik- ka mukana on vertaisohjaajia rat- komassa osanottajien digipulmia, niin aina siellä myös käsitellään opettajan valitsemaa tietoteknis- tä aihepiiriä laajemman ja koko- naisvaltaisemman ymmärryksen saamiseksi digimaailmaan, Pelvo- la kertoo. Mikko Itävaara Kuvat Mikko Itävaara Kinolauantai – Elokuvailmaisun kurssi (1303100) la 7.3., 14.3. ja 21.3. klo 13–16 sekä la 28.3. klo 13–14.30 VOPin auditorio, Jaakonkatu 28 Eira Enkvist, 14 t, 25 € (pelkkä elokuva 5 €/kerta, Cloudboy on maksu- ton). Elokuvailmaisun kurssi 9–12-vuotiaille lapsille yhdessä vanhemman, isovanhemman tai muun aikuisen kanssa. Joka kerralla katsotaan pal- kittu koti- tai ulkomainen lastenelokuva: (Cloudboy (2017), Näkymä- tön Elina (2003), Pelikaanimies (2004) ja Hiiriä ja pöllöjä (2016). Kol- meen ensimmäiseen elokuvaan liittyy lapsen ja aikuisen yhteinen työ- paja, jossa tutkitaan nähtyä sisällön ja elokuvailmaisun (kerronta, kuva ja ääni) kannalta. Kurssin aikana lapsi ja aikuinen tekevät yhdessä myös minielokuvan. HUOM: Ilmoittautuminen 20.2. mennessä. Voit myös tulla katsomaan pelkän elokuvan. Ensimmäinen elokuva Cloudboy on maksuton, muut 5 €, maksu paikan päällä. Kinolauantai toteutetaan yhteistyössä Kino Tavast ry:n ja Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXin kanssa. Kinolauantai kelussa. Näin vältettäisiin turhia pa- peritulosteita – kestävän kehityk- sen hengessä, Koski sanoo. Mikko Itävaara Digivertaiset kävivät syksyn lopussa tutustumisretkellä Oodissa. Syksyllä VOPin verstaalla kuvattiin puuntyöstön esittelyvideota . Video löy- tyy VOPin sivuilta. Kuva Mikko Itävaara. S ivistyksemme laatu määrittyy siinä, millaiset hyvän elämän edel- lytykset jätämme jälkeemme tule- ville ihmisille. Näin linjaa Itä-Suomen yliopis- tossa sosiaalipedagogiikan apulais- professorina työskentelevä Arto O. Salonen. Salonen on myös Suomen kestävän kehityksen asiantuntija- paneelin jäsen. Salosen mukaan kaikki tulevai- suuteen liittyvät suuret haasteet palautuvat ekologisiin ja sosiaali- siin lähtökohtiin: ihmisoikeuksiin, arvokkaaseen elämään, oikeuden- mukaisuuteen, tasa-arvoon, luon- nonvaroihin ja elämän edellytys- ten säilymiseen. Salonen puhuukin ekososiaalisen tiedostamisen mer- kityksestä. Vielä 1940-luvulla Suomessa elettiin köyhyydessä. Nyt Suomi on kuitenkin monilla inhimillisen hyvinvoinnin mittareilla mitattuna menestyneimpiä maailmassa: elin- taso, koulutus, turvallisuus, riippu- maton oikeuslaitos, vapaus ja niin edelleen. Hyvän elämän edellytyksistä elintaso on nyt saavutettu, ja pitäi- si siirtyä puhumaan elämänlaadus- ta. Mutta: – Tavoitteemme pelkistyvät te- hokkuuden, tuottavuuden ja kil- pailukyvyn kasvattamiseen. Olem- me olemassa talouskasvua varten. Materiaalisen vaurauden sijaan ihminen tarvitsee elämänlaatua Suurin vihollisemme on merkityksettömyys Salonen huomauttaa, että suurin yksittäinen syy työkyvyttömyys- eläkkeeseen Suomessa on tällä hetkellä masennus. – Yltäkylläisyyden ajan ihmisen suurin vihollinen on elämän mer- kityksettömyys ja tarkoituksetto- muus. Salonen painottaa sivistyksen roolia merkityksellisyyden luomi- sessa elämälle: – Materiaalisen vaurauden mak- simoinnin sijaan ihminen tarvitsee N ykypäivän työelämässä kii- re ja keskeytykset haittaavat yhä enemmän keskittymiskykyä ja muistin toimintaa. Aivojen toimintaa ja oppimis- ta tutkinut kasvatustieteen profes- sori, aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta muistuttaa kuitenkin, että: – Tarkkaavaisuus voi kohdistua vain yhteen mentaaliseen proses- siin kerrallaan. Huotilainen puhuu kognitiivi- sesta ergonomiasta, jossa työ ja työolot suunnitellaan niin, että ne tukevat ihmisen keskittymistä ja oppimista. Mutta muistin toimintaa voi pa- rantaa myös muulla tavoin. Yksi näistä on liikunta yhdistettynä op- pimiseen. Nimittäin hippokampuksessa eli siinä aivojen osassa, jolla on mer- kittävä rooli ihmisen muistitoimin- noissa, syntyy uusia soluja liikun- nan seurauksena. Valitettavasti ne myös kuolevat nopeasti. Mutta: – Vaativa oppiminen saa solut jäämään paremmin henkiin, Huoti- lainen sanoo tutkimuksiin nojaten. Huotilaisen mukaan myös esi- merkiksi tanssi ja liikunta edistävät muistin toimintaa. – Kun koehenkilöt tanssivat tun- nin viikossa puolen vuoden ajan, siitä seurasi fyysisten muutosten li- säksi myös kognitiivisia muutoksia: muun muassa muisti, tarkkaavai- suus ja reaktioajat paranivat. – Ja kun joukko vähän liikkuvia 55–80-vuotiaita käveli kolme ker- taa viikossa reippaasti (60–75-pro- elämänlaatua, kasvamista ihmisen täyteen mittaan. – Ennakkoluulojen ja lukkoon lyötyjen määrittelyjen sijaan on avarrettava käsitystä itsestä osana muuta todellisuutta. Tässä tulevat mukaan kuvatai- teet, musiikki, näyttämötaide, kir- jallisuus, tanssi, leikki… – Nämä tuottavat havahtumisia, saattavat meidät toisenlaiseen, täy- dentävät ja uudistavat todellisuus- käsitystä, tarjoavat olemassaololle merkityksiä, ylevöittävät mieltä ja vahvistavat myötätuntoa. Salosen mielestä sivistyminen on itsen ja maailman välinen pro- sessi: – Merkitykset syntyvät kytkök- sissä ympäröivään maailmaan. Mutta kuinka siirretään paino- pistettä elintason parantamises- ta elämänlaadun kohentamiseen? Mitkä ovat elämänlaadun perim- mäiset tekijät, Arto O. Salonen? – Elämän ainutlaatuisuuteen ha- vahtuminen viittaa siihen suun- taan, että elämän täyteys perustuu ihmisten väliseen luottamukseen, elämään tyytyväisyyteen, arvok- kuuden ja merkityksellisyyden ko- kemiseen sekä elämäniloon Mikko Itävaara Aivotutkija: Liikunta ja tanssi edistävät muistin toimintaa Minna Huotilainen toimii aivotutkijana ja kasvatustieteen professorina Helsingin yliopistossa. Arto O. Salonen on Itä-Suomen yliopistn sosiaalipedagogiikan apulaisprofessori. Elämän täyteys perustuu ihmisten väliseen luottamukseen, elämään tyytyväisyyteen, arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemiseen sekä elämäniloon. senttia maksimisykkeestä) vuoden ajan, aivojen muistialueet kasvoi- vat ja muistisuoritus parani. Myös musiikin aktiivinen teke- minen on Huotilaisen mukaan ai- voille erittäin terveellistä. Lisäksi tarvitaan monipuolinen ruokavalio, sillä kaikki aineet, joita aivot tarvitsevat, saadaan ruuasta. Ja vielä: on nukuttava tarpeek- si, sillä puolet oppimisesta tapah- tuu yöllä: – Unen aikana aktiiviseen muis- tiin painuneet asiat tallentuvat pit- käkestoiseen muistiin, Huotilainen sanoo. Mikko Itävaara Kuva Sakari Röyskö Kuva Kari Hautala, Otavamedia Tavoitteemme pelkistyvät tehokkuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamiseen. Olemme olemassa talouskasvua varten. VOP 4 VOP 5