VOP-uutiset

4 VOP-uutiset VOP-uutiset 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö on ennakoinut, että Suomessa lähes puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee lähiaikoina uudelleenkoulutusta tai laajaa täy- dennyskoulutusta. Meneillään oleva jatkuvan oppimisen uudistus painottaa työikäisten osaamisen kehittämistä. Tavoitteena on vastata työelämän muu- toksista aiheutuviin osaamistarpeisiin. Osaavan työvoiman vaje haittaa jo monia aloja ja yrityksiä. Toisaalla han- kittu osaaminen on osoittautunut vanhentuneeksi. HUS irtisanoi marras- kuun puolivälissä 150 tekstinkäsittelijää ja siirsi heidän työnsä puheentun- nistusohjelmiston hoidettavaksi. Samanlainen tekoälyinvaasio on meneillään muuallakin. Trendi on selvä: tulevaisuus, yhteiskunta ja työelämä vaativat yksilöiltä uu- den oppimista ja vanhan poisoppimista. Oppimiskykyä pidetään supervoima- na, jonka merkitystä tähdennetään opetusalan julkaisuissa. Koulutusjärjestel- mältä edellytetään joustavuutta, ja ihmisiä hoputetaan kouluttautumaan työn ohessa ja aikana. Vaarana on, että näin hoettuna aikaisemmin elinikäiseksi mainittu oppiminen alkaakin tuntua – elinkautiselta opiskelulta. Elinkautisen vastakohta on vapaus opiskella huvikseen ja löytämisen ilosta, ilman velvoitteita ja pelkoa osaamisen kestävyydestä. Vapauden käyttövoima on utelias mieli. Utelias mieli etsii uutta, se ei tyydy tuttuihin kaavoihin tai ahtaisiin näköaloihin. Se on varmuutta omasta ihmisarvosta, joka ei samastu työmarkkina-arvoksi. Se hyväksyy keskeneräisyytensä eikä pöyhkeile olevan- sa valmis asiantuntija tutkintotodistuksen saatuaan. Tulevaisuuden kannalta kriittisin kysymys oppimisen kannalta onkin ”Mi- ten pitää yllä uteliasta mieltä?” Pasi Lankinen Elinkautinen opiskelu ja utelias mieli Kolumni Yleiset kielitutkinnot aloitettiin Suomes- sa 1994 ja sen jälkeen yli 100 000 ihmis- tä on suorittanut tutkinnon. Tutkinnot on tarkoitettu aikuisille, ja niiden avulla voi kuka tahansa osoittaa toiminnallisen ja viestinnällisen kielitaidon yhdeksässä eri kielessä. Tutkinnoissa on neljä osa- koetta: tekstin ja puheen ymmärtämi- nen, kirjoittaminen ja puhuminen. – Yleiset kielitutkinnot tulivat aika- na, jolloin liityttiin Euroopan unioniin ja ajateltiin, että globalisaation myötä kielitutkinnoille on tarvetta, Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen professori Mirja Tarnanen kertoo. Tarnasen mukaan muutokset maa- hanmuutossa ja kansalaisuuslaki vuon- na 2003 siirsivät painopistettä vieraista kielistä kotimaisiin. Suomen ja ruotsin kielen tutkinnoista tuli keino osoittaa kansalaisuuden edellyttämä kielitaito. Kielitaito on toiminnallisuutta ja viestintää Gizem Ertoprak muutti Suomeen hei- näkuussa 2018 ja vuotta myöhemmin hän suoritti Yleisen kielitutkinnon suo- men kielen keskitason testin. – En osannut suomea yhtään, mutta onneksi pääsin kotoutumiskoulutuk- Kielitaito on avain vieraaseen kulttuuriin ja kansalaisuuteen sen kurssille. Kurssi oli erinomainen, ja lisäksi tein ja teen paljon tehtäviä it- senäisesti opettajien vinkkien mukaan. Minulla on kotona lista adjektiiveista ja verbeistä, ja aina kun kuulen uusia sano- ja, lisään ne vihkoon ja kerran viikossa kertaan ne kaikki. Hakeudun sellaisiin paikkoihin, joissa kuulen suomalaisten puhuvan ja yritän keskustella aina, kun se on mahdollista, vaikka en kaikkea ymmärtäisikään, Ertoprak kertoo. Ihmisten välisessä kommunikoinnissa onkin kyse luonnollisesta reagoinnista saatuun informaatioon: kuuntelemisesta ja reagoinnista. Kielitaito ei ole vain sa- nojen kääntämistä kielestä toiseen. Se on ennen kaikkea avain kulttuuriin ja sen syvällisempään ymmärtämiseen. Vanajaveden Opistossa järjestetään YKI-valmennuskursseja, joihin voi osallistua kuka tahansa. Suomen kielen opettaja Tanja Hannolainen on val- mentanut lukuisia opiskelijoita testiin: – Kannattaa tehdä pitkän aikavälin suunnitelma ja aloittaa tavoitteellinen opiskelu esimerkiksi opiston iltakursseil- la ja aktiivisesti etsiytyä kielenkäyttöti- lanteisiin Gizemin tavoin, Hannolainen vinkkaa. Osaamista aletaan tehdä näkyväksi Vanajaveden Opiston rehtori Outi Itä- luoma on havainnut, että kansalaisopis- toissa kieltenopiskelu on säilyttänyt suo- sionsa vuosikymmenten ajan: – On hienoa, että kansalais- ja työvä- enopistoissa ympäri maan opiskellaan yli 40 vierasta kieltä. Meilläkin ohjelmassa oli viime vuonna 12 kieltä. Itäluoman mukaan kielitaidon tun- nistetusta ja tunnustetusta osaamisesta on yksilölle hyötyä monin tavoin, esimer- kiksi työ- tai opiskelupaikkaa hakiessa. Vapaan sivistystyön puolella onkin aloitettu ponnistelut osaamisen tunnista- misen ja tunnustamisen kehittämiseksi. Esimerkiksi käsitöissä, tietotekniikassa ja kielissä on jo otettu käyttöön osaamis- merkkijärjestelmiä, joiden uskotaan mo- tivoivan opiskelijoita kehittämään taito- jaan tavoitteellisesti alkeistasolta lähtien. Juha Mäkirinta Gizem Ertoprak kielistudiossa. Kuva Mikko Itävaara Hämeenlinnan lyseosta opinpolkunsa aloittanut Pasi Lankinen harrastaa tulevaisuuden ennakointia. Ammatilliselta profiililtaan hän on ammattikorkeakoulun yliopettaja ja karjatilan kesärenki (ent.), suomen kielen dosentti ja tilapäärunoilija sekä lekotteluun taipuvainen työnohjaaja. Osallistu, uskalla ja tartu H-hetkeen! VOPista löytyy jokaiselle innostava harrastus! Ilmoittaudu kursseille netissä opistopalvelut.fi/vanajavesi tai puh. 03 6581 800 Anne Tamminen Anne Tamminen on kuvataiteen maisteri ja opettanut Vanajaveden Opistossa valokuvausta jo yli kymmenen vuotta ja grafiikkaa vuodesta 2000. Hän on järjestänyt lukuisia näyttelyitä, mutta myös kuvannut käyttökuvia useille eri tahoille. Tammisen valokuvia on mm. nykytaiteen museo Kiasman ja useiden kotimaisten taidemuseoi- den kokoelmissa. Arja Ahokkaan kaupunkikuvassa Rau- malta pyöräilijä osuu hauskasti kaaren sisälle. Lisäksi pyöräilijän punainen asu toimii huutomerkkinä kuvassa, hän ei todellakaan jää huomaamatta. Kuvassa on eri syvyystasoja, etualan vesilammik- ko, portti pyöräilijöineen ja taakse kau- kaisuuteen sijoittuva katunäkymä. Kuva sisältää reittejä ja tilaa liikkua. Heijastus lätäkössä peilaa puiden oksat ja värit hauskasti ja yläreunassa oksat peittele- vät muuten kovin kalvakkaa taivasta. Näinkin runsas kuva voisi olla helposti sekava, mutta se jäsentyy varsin ryh- dikkäästi, kun seinät ovat suoria ja asiat järjestyksessä. Onneksi “ylimääräisellä” kaduntallaajalla on musta asu, joten hän jää liioitta huomiotta. Asetelmallisen ympäristön lisäksi kuvassa on tilanne, jopa vähän huumoria. Ihminen tuo ku- vaan aina eloa. Kurssilaisten kuvat kurkisteltavina Kuva Pertti Heinonen Kuva Anita Kalmari Kuva Arja Ahokas Kuva Markku Nurminen Pertti Heinosen joutsenkuvassa on sadunomainen tunnelma. Usva pehmen- tää yksityiskohdat ja mustavalkoisuus luo ajattomuuden vaikutelman. Veden pinta ja joutsenet muodostavat alaosaan kaistaleen, joka sijoittuu harmonisesti kultaista leikkausta tapaillen. Kuvan ka- peahko pystymuoto tekee siitä juhlavan ja tumma puu muodostaa varsin sym- metrisen ovaalin kuvan yläosaan. Valo hipoo puiden latvoja muodostaen kuin jalokiviä puiden oksille. Myös tämä kuva sisältää vastakohtia, kuten tumma-vaa- lea, detaljit-pehmeys, paljon-vähän, jne. Ne loihtivat siihen dramatiikkaa. Anita Kalmarin maisemakuvassa etualan tarkkuus ja silhuetinomaisuus korostavat taka-alan usvaista pehmeyt- tä dramaattisesti mutta hienostuneesti. Puiden rungot ja oksat ikään kuin ke- hystävät kuvaa. Sinisen hetken tunnel- ma on hiljainen ja vahva, koska kuva sisältää kontrasteja ja vastakohtaisuuk- sia: “lähellä-kaukana”, tumma-vaalea”, "tarkka-pehmeä” jne. Etualan lätäköistä heijastuu taivas hienosti sitoen sen väri- maailmallaan taka-alaan. Lisäksi polku ikään kuin johdattaa käymään “portista” läpi, kohti ulappaa ja vapautta. Anne Tamminen "Valo hipoo puiden latvoja muodostaen kuin jalokiviä puiden oksille. Myös tämä kuva sisältää vastakohtia..."