VOP-uutiset 5 Hankkeen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Keskuksen tehtävänä on tarjota työikäisille mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuutta koko yhteiskunnassa. Hankkeessa pilotoitavat Kansallisten perustaitojen osaamismerkit (KAPOS) otettiin käyttöön vapaassa sivistystyössä vuonna 2024. Merkit rakentuvat kuuden teemakokonaisuuden ympärille: oppimisen taidot, tekstitaidot, numero- ja taloustaidot, vuorovaikutus- ja työhyvinvointitaidot sekä digitaaliset taidot ja kestävyysosaaminen. Opetushallitus on Kansallisten perustaitojen osaamismerkit pilotoinnissa Vanajaveden Opisto ja Riihimäen kansalaisopisto käynnistivät yhdessä vuoden 2024 alussa kaksivuotisen Perustaitoja vangeille -hankkeen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ja lisätä opiskelijoiden arjen hallinnan taitoja sekä poistaa esteitä koulutukseen hakeutumiselle vankeusaikana ja sen päätyttyä. määritellyt merkeille osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Opiskelija voi kurssin aikana suorittaa siihen sisältyviä osaamismerkkejä ja ne näkyvät Oma Opintopolku -palvelussa, johon on tallennettu muutkin opintosuoritukset. Tietoa suoritetuista osaamismerkeistä voi jakaa oman valinnan mukaan esimerkiksi työhakutilanteessa tai koulutukseen hakeutuessa. Monenlaisia taitoja Hankkeessa opistot järjestävät erilaisia kansalaistaitoja vahvistavia kursseja Hämeenlinnan, Ojoisten, Riihimäen ja Vanajan vankiloihin. Kurssiohjelma suunnitellaan yhteistyössä vankiloiden kanssa ja opetuksesta vastaavat pääosin opistojen tuntiopettajat. Osalla opettajista on takanaan pitkä kokemus vankilaopettamisesta ammatillisessa koulutuksessa ja kansalaisopistossa, ja osa on nyt lähtenyt ensimmäistä kertaa uuteen toimintaympäristöön. Menneenä vuotena Vanajaveden Opisto tuotti eri pituisia kurssikokonaisuuksia Hämeenlinnan alueen vankiloihin musiikin, digitaitojen, ruoanlaiton ja muiden arjen taitojen, kuvataiteen, käsityön sekä hyvinvoinnin alueilta. Kursseilla kohenevat aina myös vuorovaikutus- ja opiskelutaidot sisällöllisten tavoitteiden lisäksi. Hankkeesta on saatu tähän mennessä hyviä kokemuksia opiskelijoiden kannalta. Moni on löytänyt uusia taitoja itsestään ja sen seurauksena kiinnostunut jatko-opinnoista. Leena Ruoppa Ensimmäinen Sivistysbarometri julki Selkeä enemmistö suomalaisista kantaa huolta yleissivistyksestä ja lukutaidon rapautumisesta. Valtaosa (71 %) suomalaisista arvioi, että yleissivistys on rapautunut Suomessa. Vapaa Sivistystyö ry on teettänyt barometrin, jossa tarkastellaan suomalaisten näkemyksiä sivistyksestä yhteiskunnassa. Kaksi kolmesta (66 %) suomalaisesta on huolissaan lukutaidon tai luetun ymmärtämisen heikkenemisestä. Lähes yhtä moni (63 %) kantaa huolta elämänhallinnan taidoista. Noin puolet vastaajista on huolissaan kirjoitustaidon (53 heikkenemisestä. Muita useammin heitä huolettaa kädentaitojen rapautuminen. Sivistys ja koulutus kivijalkana Selkeä enemmistö (87 %) arvioi, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan. Vajaa viidennes (18 %) perussuomalaisten kannattajista on kuitenkin eri mieltä asiasta. Myös nuorten alle 30-vuotiaiden joukossa on jonkin verran epätietoisuutta tai erimielisyyttä asiasta. Yli puolet suomalaisista tukisi julkisin varoin tasa-arvoa, liikuntaa, demokratiaa ja kestävää kehitystä. Lähes puolet (49 %) tukisi elinikäistä oppimista. Naiset (67 %) tukisivat tasa-arvoa julkisin varoin selvästi miehiä (50 %) useammin. Näin ajattelevat keskimääräistä useammin myös alle 30-vuotiaat (73 %). Nuorimman ikäryhmän keskiarvoa nostavat alle 30-vuotiaiden naisten näkemykset. Heistä peräti 92 prosenttia tukisi julkisin varoin tasa-arvoa. Liikunnan edistämistä julkisin varoin rahoittaisivat erityisesti miehet (60 %) sekä alle 30-vuotiaat (62 %). Kansalaisopistot suosittu tapa oppia uutta Suosituin tapa oppia uusia taitoja ovat vapaan sivistystyön oppilaitosten, kuten kansalais- ja kansanopistojen, kurssit. Naiset hakeutuvat näihin oppilaitoksiin miehiä useammin. Myös itsenäisesti opiskeltavat verkkokurssit ja opetusvideot ovat suosittuja. Suuri enemmistö (91 %) on sitä mieltä, että ”Suomessa tulee huolehtia, että ihmisillä on taustastaan, asuinpaikastaan, iästään tai varallisuudestaan riippumatta mahdollisuus kehittää itseään”. Valtaosa suomalaisista (78 %) on sitä mieltä, että maahanmuuttajien kotoutumista tulee tukea tarjoamalla heille koulutuspalveluita. Barometrin toteutti tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Suosituin tapa oppia uusia taitoja ovat vapaan sivistystyön oppilaitosten, kuten kansalais- ja kansanopistojen, kurssit. Kuva Merja Kytöaho %), kädentaitojen (50 %), luonnon tuntemuksen (49 %) ja liikuntataitojen (48 %), kuten uimataidon, rapautumisesta. Koulutustausta näkyy tuloksissa. Korkeakoulutetut kantavat keskimääräistä useammin huolta suomalaisten lukutaidosta. Peruskoulutaustaiset ovat puolestaan muita harvemmin huolissaan kirjoitustaidon ja medialukutaidon
RkJQdWJsaXNoZXIy MzQ2NzUw