iltanen 1/2023
Sisällysluettelo Pääkirjoitus... 3 Paluu yökonserttiin... 4 Talvinovelli... 5 Romeo ja Julia baletti...6 Potkiaiset... 8 Penkkarit... 10 Tiedelukio... 12 Vanhojentanssit... 14 Opiskelijakunta... 16 Talviset runot... 18 Tietovisa... 20 Kirja-arvostelu... 22 Elokuva-arvostelu... 24 Sivunumeron voi syöttää lukuohjelman vasempaan yläreunaan. Etukannen kuva: Siilas Sippola Takakansi: Siilas Sippola Ohjaava opettaja: Johanna Lampela Sisällysluettelon ja pääkirjoituksen taitto: Venla Turunen
Pääkirjoitus: Uudet tuulet Nyt ollaan jo puolessa välissä lukuvuotta. Kohta kevätaurinko yllät- tää meidät ja huomataankin, että ollaan jo kesässä, mutta vielä täytyy kestää näitä hyytäviä päiviä. Pidetään jokainen siis lippu kor- kealla ja jaksetaan vielä elää nämä pitkät, pimeät päivät posin kautta. Nyt uudet tuulet kuljettavat, kun koulumme lehdellä on uudet pää- toimittajat Kesia ja Reelika. Olemme osana yhteistä tekemistä, jossa jokainen saa hehkua omilla taidoillaan ja näyttää parastaan. Ko- kemuksena tämä on ollut meille tähän asti erittäin positiivinen, vaikka ensiksi epäröimme lehden tekoon ryhtymistä. Asia kuu- losti hullulta ja joltain, mihin emme olisi ikinä harkinnut mukaan lähtemistä. Mutta miten sattuikaan. Opettajan pienillä roh- kaisevilla sanoilla oli siis väliä. Tässä nyt ollaan päätoimittajina. Valehtelematta emme ole mistään parhaimmasta päästä kirjoittajana ja olimme tästä hyvin huolestuneita ennen lehteen liittymistä. Ajatukset siitä, pystyisimmekö kirjoittamaan hyviä tai luovia tekstejä, painoivat takaraivoa. Nämä kaikki ajatukset olivat kuitenkin aivan turhia. Todellisuudessa lehden tekemiseen liittyy enemmän kuin pelkkää kirjoit- tamista. Lehden teossa tarvitaan esim. taittajia, valokuvaajia, piirtäjiä ja oikolukiota. Jokaiselle löytyy siismieluisaa tekemistä. Parasta koko hom- massa on se, että tutustuu uusiin ihmisiin ja kenties saa uusia kavereita. Rohkaisen siis jokaista tulemaanmukaan tai ainakin kokeilemaan lehden tekemistä. Ei pidä antaa epäluulojen vaikuttaa. Kaikesta ei aina etukäteen voi tietää pitävänsä, mutta aina pitää kokeilla! Tervetuloa siis mukaan! Kesia Saarinen Reelika Toome
Kolmas jakso ja hiihtoloma ovat jo takanapäin. Lukiolaisparka voi hetken hengähdystä kaivatessaan seuraavan loman odottelun sijaan palata hetkeksi edellistä edeltäneen illan muistoihin. Sen joulukuisesta loskasta ja pimeydestä nautti harva, mutta Kaurialan lukion yökonsertti oli niin tunnelmallinen, että siitä voi vieläkin saada lohtua yhä jatkuviin koulupäiviin tai kirjoituksiin lukemiseen. Puurojuhlan meluisan riemun jälkeen lähdin kävelemään kohti keskustan korkeimmalla kohdalla kohoavaa kirkkoa. Oli kaupungin vuoro tuottaa ääntä jatkuvana loskan roiskumisena ja autojen murinana. Ihmiset vaelsivat hiljaa. Kirkon sisällä oli hämärää. Valkoisen katon alle tummiin toppatakkeihin sonnustautuneiden ihmisten jatkuva puheensorinan virta täytti suuren tilan. Tyhjän paikan löytäminen ei ollut helppoa. Paluu yökonserttiin Laulun Maa on niin kaunis alkaessa tuli rauhallista. Runot ja musiikki tuntuivat soljuvan. Kirkon valkoinen väri ja punaiset valot saivat ainakin rentoutumaan, jos eivät peräti nuokkumaan unisena. Oli helpottavaa istua ja kuunnella ilman mitään odotuksia tai tunnetta, että pitäisi tehdä jotain tärkeämpää jossain muualla, kiirehtiä pois. Yökonsertti kesti kenties kauan, mutta purkautuessamme illan sävyttämäänkaupunkiinedessä olimonta päivää ilman Kaurialan lukiota ja lukuisia tunteja sikeää unta. Teksti: Alli Kenttämies Taitto: Venla Turunen
Lunta leijaili taivaalta ylleni. Pie- nenpienet hiutaleet kilpailivat nopeudesta ja siitä, kuka säilyisi kauniissa muodossaan pisimpään. Aurinko paistoi suorastaan lämpimästi, mikä ei ollut niinkään yleis- tä keskitalvella. Ehkä luontokin oli kaiken kaaoksen keskellä itsekin epävarma. Tänä talvena oli satanut myös vet- tä runsaasti. Sade oli sotkenut aina hetkellisesti saavutetun tasaisen pakkasen, mikä ainakin minusta oli tympivää. Toisaalta kovat pak- kasetkaan eivät olleet monen makuun. Talvi ei ole suosikki vuodenaika- ni, mutta pidän siitä, sen huonoistakin puolista huolimatta. Talven kylmyys on hyvä syy juoda teetä ja käpertyä vilttiin, jo ennen iltaa. Ja kuinka voisimmekaan ottaa ilon irti yhtä lailla kesästä, jos emme jäätyisi aina osan vuodesta? Illat ovat valoisaan päin, ja se piristää mieltä. Talvilomakin on aivan kohta! Nyt kannattaa vie- lä ottaa ilo irti lumesta – tai sen rippeistä. Talvinovelli Teksti: Veera Laine Kuvitus ja taitto: Milja Saarikko
Kävin muiden tiedelukiolaisten kanssa syksyllä katsomassa Ro- meo ja Julia -baletin Kansallisoopperassa. Lisäksi ennen näytöstä pääsimme tutustumaan siihen, mitä kulissien takaa löytyy, ja ta- paamaan Romeon roolia esittävän Michal Krčmářin. Baletti oli todella kaunis kokonaisuus, ja kurkistus kulissien taakse mielen- kiintoinen, mutta päällimmäisenä minulle jäi mieleen puvustus. Baletissa Romeon ja Julian per- heet, Montaguet ja Capuletit, kamppailevat asemastaan Vero- nan kaupungissa. Lisäksi Julia on kihlattu kreivi Parisille. Es- teitä parin rakkaudelle on siis lukuisia, mutta tarinassa sekä yksittäiset Capuletit että koko Capulettien perhe on paljon enem- män läsnä ja aktiivisempi vastus. Montagueiden ja Capulettien pu- vustuksia miettiessäni ensimmäisenämieleen tuleva sana on vastak- kainasettelu. Montagueiden puvut sisältävät valkoista sekä lämpimiä, maanläheisiä sävyjä. Kankaina on usein käytetty puuvillaa, ja asut ovat kevyitä ja varsin koruttomia. Täysin päinvastaisesti Capulet- tien asut ovat punaisia, harmaita ja mustia, eli niissä on paljon do- minoivampia ja enemmän huomiota huutavia värejä kuin Mon- tagueiden asuissa. Asut on tehty hienommista materiaaleista, ku- ten sametista, ja sisältävät erilaisia kirjailtuja koristuksia. Sen lisäksi, että puvustus tuo ilmi perheiden erilaisuutta, se siis myös tekee Ca- puleteista uhkaavamman näköisiä. Puvustuksessa esiintyvä vastak- kainasetteluon läsnä selkeästimyös muissa perheiden tyyliä kuvasta- vissa kohtauksissa. Balettiin sisältyy kohtaus molempien perheiden tanssiaisista. Siinä missä Capulettien naamiaiset tapahtuvat yön pi- meydessä, hulppeassa tanssisalissa ja painokkaan, melkein uhkaavan musiikin soidessa, Montagueiden karnevaalit tapahtuvat päivällä to- rilla, jossa tunnelma on lennokas ja musiikki ja tanssi sen mukaista. Romeo ja Julia – balettia puvustuksen pyörteissä
Montagueiden kultapojan Ro- meon asut ovat vieläkin vaaleam- pia kuin Montagueiden asut yleisesti. Välillä Romeon asu on lähes täysin valkoinen. Jälleen täysin päinvastaisesti Capulettien Ty- balt on pukeutunut lähes täysin mustaan tietenkään unohtamat- ta kultaisia ja punaisia koristuksia ja kirjailuja. Perheiden nuoret edustajat ovatkin siis ikään kuin perheidensä olemukset tiivistet- tyinä ja vietyinä tappiinsa. Kilpailuasetelma Romeon ja Tybaltin välillä siis tuskin yllättää katsojaa, koska puvustus kykenee sanatto- masti välittämään tämän viestin. Toisin kuin Romeo, joka vaate- tuksessaan nojaa selkeästi Montagueiden tyyliin, Julian mekkojen poikkeavuus Capulettien tyylistä pistää silmään. Julian mekkojen pääväri on oranssi, jota on vastaavassa sävyssä vain Julian imet- täjällä, ainoalla ihmisellä, johon Julia kykenee todella luottamaan. Julian puvustus ei ole myöskään suoraan Montagueiden tyylinen, vaikka onkin selkeästi lähempänä sitä kuin Capuletteja. Vaikka Ju- lia ei koe oloaan oman perheensä luona kotoisaksi, ei hän silti kuuluu myöskään Montagueiden joukkoon. Kuitenkin rakkaus Romeoon on luontaista jo ihan puhtaan estetiikankin vuoksi. Puvustaja ja lavastaja Susan Ben- son on tehnyt loistavaa suunnittelutyötä. Onnistuneisuus ei toki myöskään jää pelkästään symboliselle tasolle, vaan asut ja lavasteet ovat kauniita ja silmää tyydyttäviä ihan muutenkin, eikä koko baletin ainoa mainitsemisen arvoinen asia ole todellakaan pelkkä puvustus. Romeo ja Julia -balettia voi ehdottomasti suositella kenelle vain. Teksti: Vilja Kortelainen Taitto: Venla Turunen
Kysymyksiin vastanneet tiedelukion opiskelijat 2. vuosikurssilta: Elsa Tahiri, Wilma Tiainen ja Iida Moisio Hei, tiedelukiokin on vaihtoehto!
Miten tiesin tiedelukion olevan oikea vaihtoehto minulle? Olin kiinnostunut tiedealoista, joten minulle oli selvää, että haluan tiedelu- kioon. – Elsa Tahiri Matemaattiset aineet ovat aina olleet vahvuuteni, joten oli selkeä kuva siitä, minne haluan. – Iida Moisio Matemaattiset aineet olivat vahvuuksiani ja minun koko kaveriporukkani tuli myös tälle samalle luokalle. – Wilma Tiainen Kenelle tiedelukio sopii? Yleensä sanotaan, että meidän vaihtoehtomme sopii niille, ketkä haluavat lääkäriksi tai sitten insinööriksi. Se on kyllä totta. Mielestäni kuitenkin yksi asia, mitä kannattaa miettiä on se, että tiedelukiossa saa jätettyä pakollisia kursseja pois, jos haluaa keskittyä joihinkin enemmän. – Wilma Tiainen Mitä etuja siitä on? Tiedelukio tarjoaa meille opiskelijoille erilaisia luokkaretkiä, jotka tekevät koulusta hauskempaa. Retket tuovat vaihtelua arkeen, mikä on tietenkin ihanaa. Minä, Wilma ja Elsa olemme esimerkiksi menossa huhtikuun loppu- puolella CERN-tiedekeskukseen Geneveen. Tämä on ainutlaatuinen kokemus elämässä ja emme malta odottaa sitä. – Iida Moisio Jos on erityisen kiinnostunut juuri matemaattis- ja luonnontieteellisaineis- ta, tiedelukiossa on mahdollista jättää tiettyjä pakollisia opintojaksoja pois ja varata enemmän aikaa tietyille oppiaineille. – Wilma Tiainen Koetko, että teit oikean päätöksen tulemalla tiedelukioon? Kyllä. Jos en olisi nyt tiedelukiossa, minun olisi pitänyt käydä lukio neljässä vuodessa kolmen vuoden sijaan. Olen nimittäin opiskelijana todella motivoitunut – ehkä vähän liiankin. Lukujärjestykseeni eivät olisi mahtuneet kaikki pakolliset opintojaksot. – Elsa Tahiri Taitto: Venla Turunen
Viimeiset puoli vuotta opiskelijakunnassa on ollut vilinää ja touhua, ja me olemme ykkösvuosikurssilaisina päässeet olemaan osana tätä kokonaisuutta. Touhua on siis riittänyt jokaiselle meille enemmän tai vähemmän. Olemme ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoina jo pääseet vaikuttamaan opiskelijakunnan hallituksen toimintaan ja yleisesti koulun tapahtumiin. Oppiskelijakunnan hallituksen jäseninä olemme pääseet ilmaisemaan omia mielipiteitämme kouluun liityvissä asioissa, sekä suunnittelemaan koululle erilaisia tapahtumia ja päässeet vaikuttamaan niiden toteuttamiseen. Jäseninä olemme saaneet mahdollisuuden lisätä koulumme sisäistä yhteisöl- lisyyttä, niin luokkien kuin eri vuosikurssien kesken. Opiskelijakunnan hallituksessa olemme tutustuneet uusiin ihmisiin ja nähneet koulun eri näkö- kulmasta. Koulun ei välttämättä tarvitse olla vain opiskelua ja kirjojen lukua, vaan siihen siihen voivat kuulua myös erilaiset tapahtumat, hauskanpito ja rakkaat kaverit. Opiskelijakunta antaa mahdollisuuden saada erilaisia kokemuksia, mikä on jokaisen tulevaisuuden kannalta hyvä. Opiskelijakun- ta antaa siis eväitä matkaan kävellessämme yksilöinä omia polkujamme. Opiskelijakunta
Opiskelijakunnan toiminta on laajaa ja jokaiselle tarjotaan mieluisia tehtäviä. Olemme esimerkiksi olleet mukana erilaisissa kokouksissa edustamassa opis- kelijakuntaamme, suunnitelleet koululle joulukalenteria, tehneet hyväntekeväisyystempauksia ja kaikkea muuta hauskaa. Kaikkeen opiskelijakunnan toimin- taan ei ole pakko osallistua, mutta monesti niistä saa ainakin vähän jotain irti. Kokemuksena opiskelijakunta on ollut positiivinen. Olemme tutustuneet uu- siin ihmisiin ja saaneet ihania muistoja matkan varrelta. Opiskelijakunta tulee olemaan yksi hyvistä asioista lukioajaltamme ja tulemme muistamaan sitä lämmöllä. Kannustamme siis jokaista, jota kiinnostaa osallistua toimintaamme. Otamme innokkaasti lisää jäseniä mukaan. Jokainen jäsen on tärkeä! Teksti: Milja Raunila ja Kesia Saarinen Taitto: Venla Turunen Valokuvat: Valokuvauskurssin opiskelijat
Kasvoja kiristää ja poskia punoittaa, silloin kireäksi voidaan sanoa ulkoilmaa. Kasvojani vasten huiviani pistän, pipoa syvemmälle päähän viritän. Maa narskuu jalkojeni alla, Ja hämäränä alkaa näyttää jo taivas. Lunta tuiskuttaa ja pakkanen paukkuu, Koulusta kotiin matkani vain jatkuu. Niin kylmä, että hyvä mielikin haihtuu. Mielessä piparit ja lämmin kaakao. Kyllä niillä päivä pelastuu, kun kotiin saapuu. Talviset runot Kova pakkanen
Luontoäiti talven loi, Kauniin lumipeitteen maan päälle soi. Puut kimaltelevat huurteessa, järvet että lammet kohmeessa. Linnut ne liitävät pohjoisesta etelään Karhut taas uniansa vetelee. Jotkut eläimet turkkinsa vaihtanee, tai talvihorroksessa talven viettänee. Talven ihme Teksti: Kesia Saarinen Kuvitus ja taitto: Milja Saarikko
Tietovisa Mikä on Matalin maapallolla mitattu lämpotila? a) -53.6 C b) -64.2 C c) -72.8 C Mikä maa ei näe yhtään valoa kaamoksen aikana? a) Ruotsi b) Norja c) Grönlanti Missä pidettiin ensimmäiset talviolympialaiset? a) Kanadassa b) Ranskassa c) Sveitsissä Kuinka monessa päivässä maa kiertää auringon? a) 365 b) 120 c) 382 Mikä on maailman pienin valtio? a) Sveitsi b) Vatikaani c) Los Santos Kuinka monta kosketinta on pianossa? a) 74 b) 109 c) 88 Mikä on Japanin kansalliskukka? a) Sakura b) Camellia c) Haruto
Mikä on Kanadan pääkaupunki? a) Toronto b) Canberra c) Ottawa Kuinka monta planeetta on aurinkokunnassamme? a b ) ) 9 8 c) 7 Kuka on maalannut teoksen ”Huuto”? a) Vincent van Gogh b) Edward Munch c) Leonardo da Vinci Mikä on maailman eniten pelattu peli? a) Ristinolla b) Minecraft c) Tetris Kuinka monta tähteä on Amerikan lipussa? a b ) ) 5 4 0 5 c) 55 Milloin Titanic upposi? a b ) ) 1 1 9 9 5 1 4 2 c) 1901 Montako kiloa painaa hevosen sydän? a b ) ) 1 4 3 ,5 k k g g c) 6,2kg Mitä korealaista kansallispukua kutsutaan? a) Hanbok b) Kimono c) Hanfun Kysymykset: Reelika Toome Taitto: Venla Turunen
Olen elänyt monta elämää tässä ruumiissa. Elin monta elämää ennen kuin minut pantiin tähän ruumiiseen. Elän monta elämää sen jälkeen, kun minut on otettu pois siitä. Erilaisuuden ja ulkopuolisuuden kanssa kamppailu on valitettavan monelle meistä tuttua, ja niiden taakka painaa myös Akwaeke Emezin kirjan Makeaa Vettä (2018, kust. Kosmos, suom. Sari Karhulahti) päähenkilöä Adaa. Meille kaikille vakuutetaan, että tulemme löytämään paikkamme maailmassa, mutta Ada suhtautuu tähän epäluuloisesti – muukalaisuus ja kömpelyys ovat hänelle kohtaloon kaiverrettuja. Mitä jos joukkoon kuuluminen olisi todellakin täysin mahdotonta? Mitä jos jumalat olisivat luoneet elämälle käsikirjoituksen jo kauan ennen sen alkua? Mitä jos olisikin syntynyt vain kuollakseen? Näitä kysymyksiä sekä kulttuuria, minuutta ja itse ihmisyyttä pohtii Emezi osittain omaelämänkerrallisessa esikoisteoksessaan Makeaa Vettä. Kirjailija Emezille tutussa Igbo-kulttuurissa tunnetaan käsite ọgbanje, joka yksinkertaisuudessaan viittaa lapsiin, jotka ”tulevat ja menevät”. Ọgbanje on pahantahtoinen henki, joka syntyy perheeseen lapsen muodossa ja kuolee nuorena uudelleen ja uudelleen piinaten vanhempiaan loputtomasti. Makean Veden Ada on ọgbanje, ailahteleva ja epävakaa henkilapsi, ja hänen sisällään mylläävät muinaiset jumalat, jotka eivät ole tottuneet elämään ahtaassa lihan ja luiden vankilassa. Adan pirstoutunut mieli on hänen elämänsä keskiössä: henkimaailman jumalat muokkaavat hänen minuuttaan mielensä mukaan ja saavat hänet käyttäytymään arvaamattomin tavoin. Kun Ada muuttaa kotimaastaan Nigeriasta Yhdysvaltoihin, hänen mielentilaansa saapuvat sanoittamaan uudet sanat: persoonallisuushäiriö, masennus, itsetuhoisuus, transsukupuolisuus, raiskauksen uhri…Mikään niistä ei kuitenkaan tuo Adan elämään varmuutta, ja hän joutuu niiden sijasta etsimään turvaa ja hyväksyntää muualta. Henkinen matka ohjaa Adan takaisin igbo-henkiensä luokse kerta toisensa jälkeen, ja pikkuhiljaa hän oppii hyväksymään hajallisen ihmisyytensä, tai pikemminkin ihmisyyden puutteensa. Kirja-arvostelu: Makeaa vettä -- Inhimillisyyden tuolla puolen
Makeaa Vettä on näyttävä kasvukertomus identiteetistä, mielenterveysongelmista, ihmissuhteista ja etenkin itsensä hyväksymisestä kerrottuna igbo-kulttuurin linssin läpi. Emezin tarinankerronta luo kirjasta sen teemojen kanssa hätkähdyttävän syvällisen ja kauniin lukukokemuksen, joka imaisee eläväisellä kielellään mukaansa epäluuloisimmankin lukijan. Jos olet koskaan tuntenut olosi epävarmaksi tai et oikein tiedä, missä paikkasi maailmassa on, Makeaa Vettä on sinulle todellinen ”must-read”. Teksti: Hanna Talikka Taitto: Kaisla Airas Makeassa Vedessä ainutlaatuista on tarinan lisäksi myös kerrontatapa, sillä suurin osa Adan tarinasta kerrotaan hänen sisällään asuvien henkien näkökulmasta, jotka kuvailevat itseään pronominilla ”me”, mutta ovat samalla yksi, monesta hajanaisesta osasta koostuva entiteetti. Emezi kuvaileekin #e Guardianin haastattelussa (Arifa Akbar, 2018) Adaa ”yksittäisenä kollektiivina ja monikollisena yksilönä”, jollainen Ada kuvauksen käsittämättömyydestä huolimatta todellakin on. Emezille oli kirjaa kirjoittaessaan tärkeää nostaa esille oman kulttuurinsa ontologia ja käsitykset ja tarjota lukijoilleen mahdollisuus käsitellä henkimaailmaa sekä toisia todellisuuksia uudesta näkökulmasta. Makeassa Vedessä henkiä ei nähdäkään myytteinä tai uskomuksina vaan luonnollisena osana todellisuutta. Ada ei löydä helpotusta länsimaisen tiedekäsityksen malleista ja käy alituista mielensisäistä sotaa kristinuskon ja Yhdysvaltojen tuomia, omalle kulttuurilleen vieraita ajattelutapoja vastaan. Suomalaisen näkökulmasta Makeaa Vettä on selvää maagista realismia, mutta Emezi pyytää lukijaa haastamaan tämän ensivaikutelman pohtimalla, kuinka todenmukainen meidän käsityksemme todellisuudesta oikeastaan on.
Little Women (2019, ohj. Greta Gerwig) Lämminhenkinen elokuva klassikko- romaanin pohjalta. Hyvät näyttelijät. Phantom Thread (2017, ohj. Paul-Thomas Anderson) Yksi rakkauselokuvasuosikeista Inside Llewyn Davis (2013, ohj. Ethan & Joel Cohen) Manchester by the Sea (2016, ohj. Kenneth Lonergan) Teksti: Irene Yli-Hemminki Taitto: Kaisla Airas
The Grand Budapest Hotel (2014, ohj. Wes Anderson) Visuaalisesti ja huumorillisesti viehät- tävä elokuva entisen huippuhotellin omistajan elämästä. Carol (2016, ohj. Todd Haynes) Prisoners (2013, ohj. Denis Villeneuve) Ei todellakaan mikään hyvänmielen elokuva. Talvisia elokuvia:
Kuva: Siilas Sippola
flippingbook.comRkJQdWJsaXNoZXIy MzQ2NzUw