Lukuvuoden varrelta 2022–2023 HÄMEENLINNAN LYSEO KOLMELLA VUOSISADALLA LABOR IMPROBUS OMNIA VINCIT
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 2 Hämeenlinnan lyseon lukio Hattelmalantie 6, G-rakennus, 13100 Hämeenlinna Rehtori Pieta Tukkimäki-Hildén, puh. 040 749 3843 Apulaisrehtori Tiina Kivinen, puh. 040 500 8913 Kanslia Tiina Hokkanen, puh. 050 509 0757 Sähköposti etunimi.sukunimi@kktavastia.fi HÄMEENLINNAN LYSEON LUKION HISTORIAA eri koulumuodot Hämeenlinnan normaalilyseo.................................................................................................................. 1873–1887 Hämeenlinnan klassillinen lyseo............................................................................................................. 1887–1914 Hämeenlinnan lyseo (linjajakoinen)...................................................................................................... 1914–1959 Hämeenlinnan lyseo (kaksoislyseo). ...................................................................................................... 1959–1974 Hämeenlinnan lyseo (yhteislyseo).......................................................................................................... 1974–1976 Hämeenlinnan lyseon lukio ja yläaste.................................................................................................... 1976–1977 Hämeenlinnan lyseon lukio ja Keskustan yläaste. ............................................................................... 1977–1982 Hämeenlinnan lyseon lukio. .................................................................................................................... 1982–2012 Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Hämeenlinnan lyseon lukio 2013– Koulun synty Julistuksella syyskuun 10. päivältä 1872 määrättiin Normaalilyseon suomalainen osasto siirtymään Helsingistä Hämeenlinnaan ja täällä siihen aikaan toiminut alkeisopisto vähitellen lakkautettavaksi (lakkasi 1879). Julistuksella 29.5.1873 määrättiin Hämeenlinnan normaalilyseo aloittamaan toimintansa syyskuun 1. päivänä 1873, ja silloin koulunkäynti myös alkoi. Koulurakennukset Hämeenlinnan normaalilyseo toimi ensin vuokralaisena entisessä yläalkeiskoulun talossa, v.1849 rakennetussa ns. kivikoulussa (nykyään Sibeliuksenkatu 19–21). Tilat kävivät pian liian ahtaiksi ja v.1881 vuokrattiin lisätiloja lehtori Gaddin rakennuttamasta viereisestä rakennuksesta ns. puukoulusta. Oma koulutalo vihittiin käyttöön 17. syyskuuta 1888. Piirustukset oli laatinut arkkitehti S.M. Schjerfbeck yliarkkitehti G. Wileniuksen johdolla. Koulutaloa jouduttiin laajentamaan1930-luvulla. Arkkitehti G.A. Wigströmin piirustusten mukaan tehty laajennusosa saatiin käyttöön tammikuun 28. päivänä 1937. Oppilasmäärän kasvun myötä tilan tarve kasvoi jatkuvasti. Niinpä vuonna 1962 valmistui koulun tontille piharakennus. Sen piirustukset on laatinut arkkitehti T. Hämäläinen. Peruskouluun siirtyminen asetti rapistuneille rakennuksille uusia vaatimuksia. Molemmat jouduttiin saneeraamaan. Suunnittelutyön teki Kaupunkisuunnittelu Ab arkkitehti A. Savelan johdolla. Peruskorjattu ja saneerattu piharakennus luovutettiin koulun käyttöön joulukuun 16. päivänä 1988. Saneerattu päärakennus saatiin koulun hallintaan joulukuun 18. päivänä 1990. Syyslukukaudesta 2018 Lyseon lukio on toiminut väistötiloissa Koulutuskuntayhtymä Tavastian Hattelmalantien kampuksella pääosin G-rakennuksessa. Koulun toiminta siirrettiin väistötiloihin Linnankadun saneeraustöiden ajaksi.
HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 3 Rehtorin katsaus päättyvään lukuvuoteen Hämeenlinnan lyseon 150-vuotissyntymäpäivä on 1.9.2023. Syksy on lukiotyössä kiireistä aikaa ylioppilaskirjoituksineen ja niinpä päätimme juhlia etukäteen toukokuussa. Juhlaa vietettiin Verkatehtaalla 12.5. ja yleisössä oli niin nykyisiä kuin entisiäkin opiskelijoita, pieni kutsuvierasjoukko sekä Lyseon lukion että Lyseon koulun henkilökuntaa. Juhlan ohjelmasta vastasivat entiset ja nykyiset lyseolaiset ja he esittivät lyseolaista ohjelmaa. Ennen juhlaa kunnioitettiin lyseolaisia perinteitä ja molemmat koulut marssivat juhlakulkueessa Hämeen linnalta torille ohittaen nyt tyhjillään olevan Lycee-kartanon ja päätyen torille vastaanottamaan Hämeenlinnan kaupungin tervehdyksen, jonka Raatihuoneen parvekkeelta lausui kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Anne Laatikainen. Juhlan mahdollisti koulun entisen oppilaan Jukka Laaksosen testamenttilahjoitus. Juhlavuosi on näkynyt lukion toiminnassa vuoden alusta alkaen ja loppuvuoden jatkuen esimerkiksi koulun historiaan liittyvin päivänavauksin, asiantuntijavierailuin ja arkistosta päivänvaloon kaivetuin vanhoin kuvin. Myös opetuksessa juhlavuosi on huomioitu tuoden sopivia sisältöjä koulun historiasta kulloinkin sopivin teemoin eri aineisiin. Mutta vaikka arkikin voi olla juhlaa, niin tavallista koulutyötä on tehty sinnikkäästi. Uutta opetussuunnitelmaa ajetaan edelleen sisään pitkine opintojaksoineen ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteineen. Hankkeista on saatu tärkeää taloudellista apua oppimisen tuen kehittämiseen ja koronavuosien jälkihoitoon. Hankerahalla on voitu lisätä tukiopetusta ja palkata opiskeluneuvoja. Hyvinvoinnista – niin opiskelijoiden kuin opettajienkin – on pyritty huolehtimaan esimerkiksi erilaisin teemoin ja tapahtumin. Ja kyllä olikin mukava koronavuosien jälkeen päästä viettämään kaikki lukioperinteet vanhaan malliin: vanhat tanssittiin ja penkkariajelut järjestettiin. Opettajat ovat hakeneet hyvinvointiosaamista kansainvälisiltä kursseilta ja tuovat oppimaansa kouluyhteisön hyväksi. Lukuvuoden nyt päättyessä kiitän kaikkia lyseolaisia – opettajia, opiskelijoita ja muuta henkilökuntaa – sekä kaikkia niitä tahoja, joiden kanssa meillä on ilo tehdä yhteistyötä. Me kaikki yhdessä jatkamme Hämeenlinnan lyseon pitkää ja ansiokasta työtä Suomen ja suomalaisten nuorten menestyksen eteen. Rehtori Pieta Tukkimäki-Hildén Toivon kaikille rentouttavaa ja virkistävää kesää!
Lyseon juhlavuosi LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 4
ABIT KIRJOITTIVAT HÄMEEN SANOMIIN 150-VUOTIAASTA KOULUSTAAN ”Kun astun sisään Lyseon vanhaan rakennukseen, näen koulun sellaisen lukiolaisen silmin, joka ei siellä päässyt lukiota käymään. Voin vain kuvitella, minkälaista koulunkäynti siellä on ollut. - - Lyseolaisena olin ja olen osa jotain suurempaa. Minulla on edessäni kaikki mahdollisuudet, jotka vastaan osaan ottaa”, kirjoittaa Henna Rantanen Hämeen Sanomissa 2.2.2023. Abit saivat tänä lukuvuonna ainutkertaisen mahdollisuuden kirjoittaa 150-vuotiaasta koulustaan Hämeen Sanomiin. Projekti käynnistyi syksyllä suunnittelulla. Hämeen Sanomissa käytiin marraskuussa, ja varsinainen tekstien kirjoittaminen ajoittui joulu – tammikuulle. Tammikuussa käytiin uudestaan Hämeen Sanomissa: jutut ja kuvat löysivät paikkansa toimittaja Riikka Happosen johdolla. Tekstikokonaisuus ilmestyi helmikuun alussa. Kuvituksesta vastasivat Atte Jeskanen, Riku Lehtonen ja Sesilia Taittonen. Aleksi Lehtonen kertoo artikkelissaan historian eri vaiheista, esimerkiksi sota-ajasta: ”Kevään 1940 ylioppilaat saivat valkolakkinsa ilman ylioppilaskirjoituksia.” 1970-luvulla koulu mullistui toisella tavalla, kun Lyseoon alettiin ottaa opiskelijoiksi myös tyttöjä. 150-vuotias Lyseo on ollut monen sukupolven koulu. Eero Kauppinen kuvaa isänsä Juha Kauppisen kokemuksia: ”Tuntuu edelleen hienolta, kun sanoo olevansa vanha lyseolainen. - - Lyseolla on myös se merkitys, että se voi antaa kunnianhimoiselle luonteelle sen pienen ripauksen lisää, jotta uskaltaa lähteä tavoittelemaan unelmiaan.” Nykyajan lyseo tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Taavi Arminen nostaa esille jutussaan ”Hämeenlinnan lyseon lukio on kiitotie menestyjille” esille Lyseon lukion entisiä ja nykyisiä urheilulinjalaisia ja yri-linjalaisia. Santeri Rosberg kertoo haastattelussaan, miten Eino Leino on saanut rinnalleen nykyrunoilija Aleksi Wileniuksen: ”ja nyt tunnen / kuinka tuuli kiskoo kilometrejä / kulunutta kuittipaperia / läpi taivaanrannan alkovin - -.” Nykyiset lyseolaiset luovat tulevaisuutta. Siiri Reinonen kuvaa kolumnissaan, miltä maailma näyttää abiturientin silmin: ” - - jokaisen yön jälkeen aurinko kuitenkin nousee ja valaisee uuden päivän. Huomista ei pidä pelätä, koska se on mahdollisuus muuttaa maailmaa.” Kuva Riku Lehtonen, piirros Sesilia Taittonen HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 5 Kuva Atte Jeskanen (kuva Lyseon vanhasta juhlasalista)
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 6 Juhlaohjelma JeanSibelius: Novellette op 102 Romanssi F op 78 nro 2 Humoreski do p 87 nro 1 Erkki Korhonen ja Valtteri Tolppi Tasavallanpresidentti Sauli Niinistön kirjallinen tervehdys Rehtori PietaTukkimäki-Hildén Paluu, tanssiesitys Taru Kallio EinoLeino:Virkavaltias eli surunsekainen ilolaulu eräästä korkeasta miehestä, jolla oli knalli ja joka kadotti sen Larin-Kyösti:Humoreski VilppuVuori Lyseon poika muistelee Pentti Järvinen Vain elämää Mikko Kanto Taukojumppa Tiina Kivinen & Aulangon Atleettiklubi Kolmatta linjaa Vain unessa Aleksi Aromaa ja Antti Paranko Juhlapuhe Harri Sortila Onnea Lycee Koulun kuoro & alumnit Juontajat: AP Sarjanto ja Anni Vuorinen Joci-setä: Reima T.A. Luoto 150 12.5.2023 klo 18.00 Verkatehtaalla
HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 7 OODI 150-VUOTIAALLE HÄMEENLINNAN LYSEOLLE Hämeenlinnan lyseo, sata-viis-kymmentä vuotta Suljetut ovet, avain sivistyksen juuriin Opit, ystävät, urat täällä alkaneet Mieleen jäävät historian hetket ja juhlat Syyskuun ensimmäinen, vuonna 1873 Lyseo aloitti toimintansa, nuorison kouluna Kasvatus, tiede ja taidot, teillä yhdistyvät Oppiminen aina eteenpäin vie Kartanosta tuli nimi, vasta koulun myötä Lycee-kartano, yhä elää mielissä koulun Vuonna 1888 rakennus, koti koulutyön Sielussa soi sivistyksen korkea laulu Calypso luontokerho ja erikoislinjat kaksi Urheilu ja yrittäjyys, kasvaa taitajat ja keksijät 150-vuotista taivalta juhlistaa nyt aika Verkatehtaalla kokoontuen, kiitosta ja kunnioitusta laulain Lyseo siirtyi Hattelmalan kampukselle, tilat väistöön Perinteet kulkivat mukana, vaikka muoto muuttui 150 vuoden historiaa, menestystä ja kasvua Jatkakaa valon kantamista, tulevaisuuden ohjausta. Tämän runon on tehnyt chatbot ChatGPT parin toistokerran jälkeen. Vapaasti käytettävän ChatGPT:n julkaisu toi tämän tekoälymallin kaikkien tietoisuuteen marraskuussa 2022. Hämeenlinnan lyseon lukio on lähdössä ensi lukuvuonna mukaan hankkeeseen, jossa tutkitaan ja kokeillaan teko- ja tukiälymallien käyttöä opetuksessa.
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 8 VIERAITA JUHLAVUODEN KUNNIAKSI Olen Annika Rosberg-Haavisto, entinen, mutta edelleen ylpeä lyseolainen. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 2000. Sen jälkeen tie vei Minna-open innoittamana Tampereen yliopistoon historian opintoihin ja sieltä valtio-opin väitöskirjatutkijaksi aiheenani itsemurhaiskujen ja poliittisen väkivallan oikeuttaminen. Kävin helmikuussa 2023 puhumassa nykyisille lyseolaisille terrorismista osana Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahaston tukemaa Tarvitseeko terrorismia pelätä -lukiokiertuetta. Käsittelimme terrorismin käsitettä, historiaa ja nykypäivää, pelkoja ja median roolia. Tätä nykyä toimin urheilumaailmassa ja minuun törmää LyseollaUrheiluakatemian ohjausryhmän kokoontuessa. JUHA KAUPPISEN LUENTO JUHLAVUODEN KUNNIAKSI Lyseon alumni, entinen Calypsolainen, tietokirjailija ja biologi Juha Kauppinen kävi pitämässä juhlavuoden kutsuttuna vieraana puhuttelevan luennon aiheesta Kuinka maailma Vieraita, yhteistä tekemistä ja perinteitä Annika Rosberg-Haavisto Aiheena “Tarvitseeko terrorismia pelätä” Juha Kauppinen luento
HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 9 muutetaan ja miten se liittyy omiin arvoihin. Juha kertoi muistoja omista opiskeluajoistaan koulumme oppilaana, muisteli vanhoja opettajiaan ja heidän merkitystään urallaan. Hän pohdiskeli myös omaa heräämistään luonnonsuojelijaksi ja kertoi, miten hän kokee tämänhetkisen luonnon tilan ja ympäristökeskustelun. Luennolla käsiteltiin mm. sanan voimaa, mediaa, yhteiskunnallista keskustelua, arvoja ja pohdittiin omien valintojen merkitystä. Lopuksi Juha vastaili Bi4.2-ryhmän oppilaiden kysymyksiin. KIELIVIIKKO Myös tänä vuonna marraskuun ensimmäinen viikko omistettiin kielille, kun vietimme Lyseolla kieliviikkoa. Maanantaina kieliviikon aluksi saimme videon muodossa kuulumisia Cernistä ja näin konkreettisesti nähdä, miten monikielisyydestä on hyötyä työelämässä. Samana iltana ruotsin syventävän kurssin opiskelijat pääsivät iltakouluun katsomaan Erik Poppen elokuvan Maastamuuttajat – viimeinen kirje Ruotsiin. Tiistaina koulun käytäville ja luokkiin tuli ilmettä, kun opettajat ilmestyivät kouluun pukeutuneina eri kulttuureja ilmentäviin asuihin. Asujen myötä pääsimme eri maiden kautta aina Tylypahkan ihmeelliseen maailmaan asti. Väriä toivat myös käytävien seinille laitetut julisteet, joista pystyi lukemaan, mitä vaihtoprojekteja koulullamme on, mitä esim. ”Rakastan sinua” on eri kielillä ja mitä eri äidinkieliä opiskelijamme puhuvat. Keskiviikon ruokavälitunnilla opiskelijoita palveli jo perinteeksi tullut Svenska kiosken. Kioskilla pääsi esittelemään omia ruotsin kielen taitojaan, ja näin “maksamaan” ostoksensa på svenska. Julmust tuli tutumpien herkkujen ohella tutuksi monelle. Viikon aikana myös vaihtarimme esittäytyivät sekä Teamsin kautta koko koululle että englannin oppitunneilla yksittäisille ryhmille, kun he esittelivät omaa kulttuuriaan ja kotiseutuaan. Vaihtareiden lisäksi koulun omiin vaihtoprojekteihin osallistuneet opiskelijat pääsivät kertomaan projekteistaan niin ykkösten oppitunneilla kuin videonkin muodossa. Perjantaina, kieliviikon lopuksi koko koulun opiskelijat osallistuivat tietokilpailuun, jonka aiheena oli viikon teeman mukaisesti kielet ja kulttuuri. Viikon viimeinen vieras oli kielilähettiläs språkambassadör Susa Vehmas, joka kertoi omista kokemuksistaan ja ruotsin kielen merkityksestä omassa työelämässään. Kieli – ja kulttuuriviikko JOULUKALENTERI MATIKAN PULMIA TÄYNNÄ Joulukuussa avattiin lyseolla matemaattinen joulukalenteri. Jokaisena koulupäivänä kalenteriin ilmestyi uusi matemaattinen pulma-
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 10 tehtävä. Päivän pulman ensimmäisenä oikein ratkaissut sai pikku palkinnon ja lukukauden lopuksi palkittiin vielä eniten pulmia ratkaisseet hiukan suuremmilla makoisilla palkinnoilla. Tehtäviä oli suhteellisen helpoista aina sen verran vaikeisiin, että päivän aikana ei opiskelijoiden keskuudesta saatu oikeita ratkaisuja. Kokeile itse, miten kuvassa olevan tehtävän ratkaisu sujuu. Osaathan myös perustella ratkaisusi. VANHOJEN TANSSIT Loimua areena täyttyi yhdeksännen kerran upeista tanssijoista ja juhlavieraista. Tänä vuonna koronatauon jälkeen palattiin niin sanottuun normaaliin aikaan tanssien suhteen. Tanssit päästiin pitämään aikataulun mukaisesti yhdessä Kaurialan lukion kanssa. Tanssit tanssittiin vuoden 2020 tapaan yhtenä päivänä, jolloin alakoulut ja lyseon lukion opiskelijat sekä henkilökunta pääsivät ensin nauttimaan juhlaloistosta päivänäytöksen parissa. Tämä toimikin hyvänä etukäteisharjoitteluna itse perjantai-illan loppuhuipennusta ja osalla tanssijoista varmasti suurin alkujännitys lähti hiljalleen helpottamaan. Tanssit sujuivat koronatauon jälkeen todella hienosti ja kehuja sateli monilta tahoilta. Tästä täytyy antaa isot kiitokset meidän nuorillemme, jotka osoittivat kypsyyttä ja sinnikkyyttä loppuun asti, vaikka viime hetken muutoksiakin aina tulee jopa tanssipäivänä. Oppilaat ottivat hienosti vastuuta omasta ja parinsa oppimisesta, joka tanssiharjoittelussa on todella keskeisessä osassa pitkin opintojaksoa. Vanhojen tanssien järjestäminen ja toteuttaminen vaatii kaikilta osapuolilta saumatonta yhteistoimintaa sekä yhteisten pelisääntöjen noudattamista, jotta päästään tämän kaltaiseen hienoon lopputulokseen. Vanhempainyhdistyksen panos oli tänäkin vuonna korvaamaton, ja talkoolaiset ansaitsevat ison kiitoksen. Tanssit kasvavat ja kehittyvät vuosi vuodelta, joka nostaa niiden arvoa ja merkitystä entisestään Hämeenlinnassa. Tänä vuonna tanssijoita oli peräti 315 Lyseon ja Kaurialan lukiosta, mikä on uusi ennätys vanhojen tansseissa. Tämän myötä myös yleisömäärä kasvaa vuosi vuodelta ja perjantaipäivän aikana tanssijoita ihasteli lähes 2 000 vierasta. Ensi vuoden tanssijoilla onkin taas astetta kovempi haaste tansseista selviytymiseen. Pulman ratkaisu on tapahtumakalenterissa joulukuun 1. päivän kohdalla
HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 11
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 12 Syksy alkoi OPKH:n osalta vauhdikkaasti, kun toimintaan ilmaantui mukaan runsaasti uusia ykkösiä. Syksy meni pitkälti uusien perehdyttämisessä, ja kohti varsinaista hallituksen vaihtumista marraskuussa mentiin tiukan vaalikamppailun merkeissä. Leo Kallinen ja Eeti Hänninen olivat ehdokkaina seuraavaksi puheenjohtajaksi. Eeti voitti vaalit muutamilla äänillä ja Kai Koskinen luovutti paikkansa seuraavalle. Varapuheenjohtajan paikan otti Leo, joka kävi syksyllä Lukiolaisten liiton liittokokouksessa edustamassa Lyseota. Myöhemmin uudeksi sihteeriksi valittiin Rebecca Umutoni. Rahastonhoito jäi Kain vastuulle, mutta loppukaudesta rahastonhoitajan paikan otti Amanda Eloranta. Uusi koottu hallitus on väkirikas ja olemme saaneet ykkösistä paljon uusia tekijöitä, mukaan lukien tämän kauden puheenjohtaja ja sihteeri. Ensimmäisen vuoden kaikki muut opiskelijat ovat toimineet tapahtumavastaavina ja vanhemmat opiskelijat ovat näyttäneet esimerkkiä parhaansa mukaan. Iso väkimäärä on tuonut myös omat haasteensa. Hallitus on suuri suhteessa aikaisempien vuosien hallituksiin ja tehtävää riittää silti. Opiskelijakunnan hallituksen mennyt vuosi OPKH:n rahat on kerätty tänäkin vuonna valokuvauksista, joka oli meidän järjestelemämme, sekä pullojen ja tölkkien palauttamisesta. Syksyllä OPKH tuki erilaisia opiskelijavaihtoreissuja, jotka olivat jääneet vähemmälle koronan aikana tai tapahtuneet Teamsin välityksellä. Taloudellista tukea olemme myöntäneet myös opiskelijoiden aktiviteetteihin ja tapahtumiin. Vuosittain lähetettyä tukea on mennyt Ukrainaan Punaisen ristin kautta ja nuorten mielenterveyteen. Meillä on myös afrikkalainen kummilapsi, jolle mahdollistamme koulun ja vaatteet. Uuden hallituskauden aikana olemme halunneet vaalia myös vanhoja perinteitä menneiltä vuosilta. Joulukalenterin suunnittelussa ja puurojuhlan järjestelemisessä olemme olleet vahvasti mukana. Liikennevalopäivä ja halloween olivat meidän käsialaamme, ja myös käytävien koristelulla hetken teemaan on yritetty lisätä viihtyvyyttä. Pääsiäisen aikana järjestimme pientä ohjelmanumeroa munajahdilla. Kevät päättyy virkistyspäivään Linnanmäellä. Ja uusi biljardipöytä on kyllä tulossa! Eeti Hänninen, puheenjohtaja
HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 13 Lyseon lukion tuutoreita lukuvuonna 2022–23 Tuutoritoimintaa lyseossa Tuutorien vuosi alkoi tuttuun tapaan jo edellisen lukuvuoden keväällä, kun uudet tuutorit valittiin ja koulutettiin tehtäväänsä. Koulutuspäivässä Lepaalla oli mukana n. 100 tuutoria Hämeenlinnan ja lähialueiden lukioista. Keväällä tuutorit suunnittelivat myös syksyn ryhmäyttämispäivän eli Junnu-päivän uusille ykkösille. Syksyllä tuutorien vuosi sujui totuttuun tapaan: ohjelmassa oli ykkösten Junnu-päivän lisäksi muuta ryhmäyttämistä ykkösille ja opastusta opiskeluun esim. opo-tuntien yhteydessä. Syksyllä tuutorit pitivät myös ysiesittelyjä alueen yhdeksäsluokkalaisille ja olivat esittelemässä koulua ysien vanhempainillassa. Keväällä tuutor-tehtävät jatkuivat mm. kasiesittelyn merkeissä. Lukuvuoden aikana Aaltonen Lotta Eloranta Amanda Erho Miika Haakana Ilona Halinen Annika Hasila Venla Heikkinen Mira Järvenpää Veeti Kerälä Vilma Kivinen Minttu Laakkonen Nea Lassinen Tuuli Lehto Sara Mäkelä Hilda Nuopponen Oona Pulkkinen Mirella Repo Krista Ruohio Susanne Saunamäki Akseli Savonniemi Laura Suominen Nea Tursun Buse Vuolle Iiris TUUTORIT LUKUVUONNA 2022–2023: lyseolla oli yhteensä 23 opiskelijaa tuutorina ja seuraavan lukuvuoden tuutoreiksi valittiin peräti 30 opiskelijaa.
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 14 Kansainvälistä yhteistyötä ERASMUS+ AKKREDITOINTI MONIPUOLISEN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN TAKEENA Tavastian lukiokoulutus sai lukuvuoden 2022– 2023 alusta EU:n Erasmus+ -ohjelman akkreditoinnin, joka takaa rahoitusta kansainvälisiin liikkuvuuksiin seuraavien viiden vuoden ajaksi. Aika ei olisi voinut olla otollisempi, kun pandemian lopulta hellittäessä otettaan ja maailman uudelleen avautuessa sen jälkeen, pääsimme viemään loppuun jo aloitettuja ja aloitettavaksi suunniteltuja kansainvälisiä liikkuvuuksia. Erasmus+ -rahoituksella on merkittävä rooli liikkuvuuksien mahdollistamisessa: silloin kun opiskelijat liikkuvat yhteistyökouluun johonkin toiseen EU-maahan, pystytään matka- ja vierailusta koituvat muut kulut lähes kokonaan kattamaan tukirahalla. Tämä tekee mahdolliseksi sen, että kansainväliset vaihtoprojektit ovat entistä useamman saavutettavissa. Kansainvälinen liikkuvuus mahdollistuu myös koulun henkilökunnalle: ulkomaiset opettajien täydennyskoulutuskurssit ja kouluihin tutustumiset job shadowing -toiminnan kautta ovat jo ensimmäisenä akkreditointivuonna rikastuttaneet monen opettajan työvuotta. KANSAINVÄLISYYTTÄ SAKSASTA Lyseon lukiolla on ollut yhteistyökoulu Bautzenissa Saksassa jo vuosia. Koronavuosien jälkeen opiskelijavaihto pääsi taas käyntiin lokakuussa 15 opiskelijan ja kahden opettajan voimin. Matkamme suuntautui aluksi Berliiniin, jossa tutustuimme kahden päivän ajan mm. kaupungin nähtävyyksiin, museoihin, historiaan ja saksalaiseen kulttuuriin ja elämänmenoon. Berliinistä jatkoimme junalla Bautzeniin, jossa pääsimme isäntäperhei-
HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 15 Opettajat Kroatiasta “loppukokeessa” vastailemassa visaisiin kysymyksiin Suomesta, saunasta ja sisusta. den hoiviin kouluviikon ajaksi. Viikon aikana tutustuimme kouluun, opiskeluun, kaupungin ympäristöön, työskentelytapoihin, paikalliseen yritystoimintaan ja tietysti paikallisiin ihmisiin. Monta kokemusta ja uutta ystävää rikkaampana jäämme odottamaan saksalaisten vastavierailua lyseon lukiolle syksyllä 2023. VIERAITA KROATIASTA ERASMUS+mahdollisti 8 kroatialaisen opettajan Job Shadowing -vierailun lyseolle elokuussa 2022. Vieraat saapuivat itäisestä Kroatiasta Slavonski Brodista läheltä Bosnian ja Serbian rajaa. Vierailua oli koronan takia siirretty jo kaksi vuotta ja tämä ajankohta oli viimeinen mahdollinen, että projektiin myönnetty lupa oli voimassa. Iloiset ja vauhdikkaat opettajat ihastuivat kouluun, Hämeenlinnaan ja Suomeen. Jopa yksi mölkkypeli lähti heidän mukanaan valloittamaan Kroatiaa. Vierailu poiki uuden yhteistyökumppanin myös Ammattiopistolle, missä aloitettiin opiskelijaprojekti yhdessä kroatialaisen ammattiopiston kanssa. VIHDOIN ITALIAAN Jo vuonna 2018 käynnistynyt vaihtoprojekti italialaisen IISS M.K. GANDHI -koulun kanssa saatiin lokakuussa 2022 vihdoinpäätökseen. Koronan aiheuttamat muutokset suunnitelmiin estivät matkan Besana in Brianzaan parin vuoden ajan, mutta nyt pääsimme vihdoin matkaan 12 opiskelijan ja kahden opettajan voimin. Vastaanotto olikin odotetun lämmin, ja viikon aikana saatiin paljon uusia ystäviä. Projektin viimeistelyn ohessa käytiin mm. Monzassa, muotikaupunki Milanossa ja upealla Varenna-Bellagion alueella vuoristoisen Como-järven suojassa. Jatkosuunnitelmat ovat vielä auki ja ainakaan ensi lukuvuodeksi ei Italia-yhteistyötä ole luvassa, mutta kenties vuoden tauon jälkeen uusin voimin. RANSKAN VAIHTOPROJEKTI Projektimme vierailuosuus alkoi tammikuisena maanantai-iltana, kun haimme ranskalaiset parimme koululta. Vaikka olimme tutustuneet toisiimme WhatsAppin välityksellä,
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 16 tunnelmat olivat odottavaiset ja jännittyneet, kun lähdimme koteja kohti. Seuraavana päivänä teimmekin paljon tutustumisleikkejä ja vierailimme oppitunneilla. Aloitimme myös projektin työstämisen. Projektin aiheena oli hyvinvointi koronan jälkeen. Tiistai-iltana vietimme kaikki yhdessä aikaa Aulangon retkeilymajalla saunoen ja avannossa uiden. Keskiviikkona jatkoimme projektityön parissa, vierailimme Hämeen linnassa ja illalla meillä oli vapaa-aikaa perheiden kanssa. Torstaina seikkailimme Helsingissä, tutustuimme oppaan johdolla Kansallismuseossa Akseli Gallen-Kallela -näyttelyyn, kiersimme nähtävyyksiä ja shoppailimme. Perjantaina oli projektimme pääpäivä. Järjestimme hyvinvointimessut koko koululle. Viikonloppu vietettiin perheissä, ja lauantaina kokoonnuimme jäähyväisjuhliin. Maanantaiyönä saatoimme ranskalaiset vaihtoparimme kotimatkalle, ja odotus kohti Ranskan matkaa sai alkaa. Parin kuukauden päästä koitti odotettu päivä. Lähdimme kohti Ranskaa aamuyöllä, lensimme Pariisin kautta Nantesiin ja jatkoimme bussilla Choletin kaupunkiin. Tutustuimme koulun tiloihin ja menimme vaihtopariemme koteihin. Viikon aikana työskentelimme taas hyvinvointiaiheisen projektin parissa. Koulupäivien aikana kävimme myös oppitunneilla ja tutustuimme yleisesti ranskalaiseen kouluelämään. Koko viikon ajan Ranskassa oli lakkoja, jotka muuttivat suunnitelmia. Keskiviikon vietimme kuitenkin sateisessa Nantesissa kaupunkiin tutustuen ja shoppaillen. Torstaina pääsimme ruokailemaan koulun opiskelijoiden pyörittämään ravintolaan. Perjantain olimme Angersin kaupungissa. Ensin pelasimme pakopelin, jossa tutustuimme kaupunkiin, minkä jälkeen kiertelimme kauppoja ja etsimme tuliasia perheillemme. Perjantai-illan päätteeksi pääsimme porukalla ajamaan kartingia, pelaamaan lasersotaa ja keilaamaan. Viikonlopun vietimme perheissä eri aktiviteettien parissa. Maanantaina esitimme vielä projektit koululla opiskelijoille ja koulun johtoryhmälle, ja sitten olikin jo aika jättää hyvästit ja lähteä kotia kohtia. Kaiken kaikkiaan projekti oli hieno ja avartava kokemus. Opimme paljon ranskalaisesta kulttuurista, ja saimme tutustuttaa ranskalaiset myös suomalaiseen elämään. Saimme paljon uusia kavereita ja elinikäisiä muistoja. Olemme kiitollisia tästä kokemuksesta ja kannustammekin kaikkia lähtemään mukaan vastaaviin tempauksiin. Kiitokset vielä Sonjalle ja Joona Tefkelle panoksestanne tähän yhteiseen projektiin. Luka Kallio, Vilma Kerälä ja Noora-Sofia Pulkkinen C.L.I.L. – COMMUNICATING AND LEARNING IS LIFE-CHANGING JA MUU KANSAINVÄLISYYS Kansainvälinen yhteistyö Lyseolla ei suinkaan rajoitu vain opiskelijoiden ryhmävaihtoprojekteihin, vaan lukuvuoden aikana meillä ”Upean viikon päätteeksi ryhmähalin yhteydessä ei tainnut karskeinkaan välttyä kyyneleiltä.”
HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 17 käy paljon erilaisia opettajavieraita eri maista, ja omat opettajamme kouluttautuvat ja suunnittelevat uusia projekteja. Opevieraita on lukuvuoden aikana ollut mm. Ranskasta, Italiasta, Kroatiasta ja Tsekistä. Omat opettajamme ovat osallistuneet kielikursseille ja kouluttautuneet mm. mindfulnessin ja joogan hyödyntämiseen arjen hyvinvoinnin parantamisessa. Lisäksi arkeamme tänä lukuvuonna ovat rikastuttaneet vaihto-opiskelijat Kelsey Scriven Australiasta, Emil Ritschewald Saksasta ja Gara Dominguez Bacallado Espanjasta. Laajemmin ensi lukuvuonna näkyvä projekti on yhteistyössä kreikkalaisen lukion ja itävaltalaisen yläkoulun kanssa toteutettava Erasmus+-hanke C.L.I.L., jossa kokeillaan englanninkielisiä opetustuokioita muutamilla opintojaksoilla. Huhtikuun lopussa neljä Lyseon opettajaa vieraili Trikalan kaupungissa Krei- “Ranska-projektin opiskelijat Nantesin kasvitieteellisessä puutarhassa”
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 18 kassa käynnistelemässä projektia. Kreikkalainen koulu suunnittelee yhteensä yhdeksän eri aineissa toteutettavaa noin yhden oppitunnin mittaista englanninkielistä opetustuokiota, joita tullaan toteuttamaan eri maissa niitä kunkin maan opetussuunnitelmaan mukauttaen. Lisäksi toteutetaan pienempiä tehtäviä, joissa esimerkiksi katsotaan lyhyt video englanniksi ja vastataan siihen liittyviin kysymyksiin. Tavallista opetusta siis, mutta englanniksi! Inspiraatiota eri oppiaineiden yhteistyölle saatiin eri maiden kollegoilta ja upeista paikoista, joissa esimerkiksi maantiede ja uskonto yhdistyvät. VAIHTO-OPISKELIJAN KOKEMUKSIA Nella Aarniovuori 2.vsk, Zaragoza, Espanja: Olen nyt ollut Espanjassa Zaragozassa vaihdossa pari viikkoa. Parin viikon aikana on tullut koettua tosi monia asioita ja opittua uusia juttuja, sekä tavattua paljon uusia ihmisiä. Käyn koulua IES Miguel Catalán -koulussa ja asun paikallisessa perheessä. Host-perheeseeni kuuluu äiti Clara, isä Antonio ja saman ikäinen poika Miguel. Samassa koulussa on tällä hetkellä vaihtareita myös Puolasta ja Ranskasta sekä kaksi muuta suomalaista lisäkseni. Kulttuurierot on tullut huomattua jo parin viikon aikana. Espanjan kulttuuri ihmisten, musiikin, juhlien, ruokien ja tapojen suhteen eroaa Suomen kulttuurista. Ihmiset ovat yleisesti ottaen tosi ystävällisiä ja erittäin vieraanvaraisia. Kaikki ovat ottaneet minut tosi hyvin vastaan täällä. Vaikka monet puhuvat vain espanjaa, onnistuu kommunikointi osittain espanjaksi ja osittain englanniksi. Kielitaito on kehittynyt jo jonkin verran, ja varmasti tulee kehittymään vielä paljon lisää tulevien viikkojen aikana. Espanjan koulujärjestelmä on aika erilainen suomen koulujärjestelmään verrattuna. Koulupäivät ovat kuusi tuntia joka päivä, eikä kouluruokaa ole tarjolla. Kouluun otetaan mukaan eväät, yleensä eväsleipä tai hedelmä, joka syödään puolentunnin lounastauon aikana. Omaan lukujärjestykseen ja opintoihin ei voi vaikuttaa paljoa vaan kaikilla on suunnilleen samat opiskeltavat aineet. Olen opiskellut täällä anatomiaa, englantia, espanjaa, filosofiaa, liikuntaa ja Euroopan Unionin toimintaa. Filosofian ja englannin tunnit ovat englanniksi ja loput espanjaksi. Vaihdon aikana pääsee kokemaan todella monia hienoja kokemuksia ja tapaamaan paljon uusia ihmisiä, joista osasta tulee toivottavasti läpi elämän kestäviä ystävyyssuhteita. Minulla on vielä noin viisi viikkoa vaihtoa jäljellä jamonia mahtavia reissuja ja tapahtumia tiedossa!
HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 19 Nella Aarniovuori vaihtokoulunsa portailla
CERN-projekti – Kanta-Hämeen CERN-tiedekoulu Lukuvuonna 2022–23 toteutettiin Kanta-Hämeen lukioiden hiukkasfysiikan yhteistyöprojekti, johon osallistui 20 fysiikan opiskelijaa viidestä eri lukiosta. Projekti käynnistettiin heti lukuvuoden alussa oppitunneilla varatuista hiukkasista ja niiden käyttäytymisestä sähkö- ja magneettikentissä. Tammikuussa vierailtiinOlkiluodon ydinvoimalassa, jossa tutustuttiin ydinvoimalan toimintaan, rakenteeseen, sähköntuotantoon sekä ydinjätteiden loppusijoitukseen, joka alkaa Suomessa vuonna 2025. Tiedekouluun osallistuvat opiskelijat valmistelivat esitelmät hiukkasfysiikan aiheista mm. standardimallista sekä pimeästä aineesta ja energiasta. Esitelmät pohjustivat tulevan tiedekoulun luentoja. Huhtikuussa projekti huipentui matkalla Sveitsin ja Ranskan rajalla sijaitsevaan CERNin tutkimuskeskukseen. Tiedekouluvierailulla kuultiin monipuolisia luentoja alan parhailta asiantuntijoilta, joiden esityksissä näkyi innostus omasta työstään. Opimme paljon CERNin kiihdyttimistä, koeasemista ja niiden käytöstä eri tutkimusprojekteissa sekä saaduista tutkimustuloksista kuten Higgsin bosonista. Oli mielenkiintoista huomata, miten poikkitieteellisesti fysiikan tutkimusta LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 20
tehdään. Poikkitieteellisyyden konkreettisina esimerkkeinä näimme, miten konetekniikan suunnittelija mallinsi antimateriahidastimen osia tai miten ilmastonmuutoksen tutkimuksessa kiihdyttimien hiukkassuihkut mallinsivat kosmisen säteilyn vaikutuksia. Opiskelijat kunnostautuivat erinomaisesti esittämällä runsaasti ja monipuolisesti kysymyksiä jokaiselle luennoitsijalle esityskielestä riippumatta. Ryhmän yhteishenki oli erinomainen! Kolmipäiväisen tiedekoulun lisäksi retkeilimme Ranskan Alpeilla Chamonixissa ja tutustuimme Geneveen kaupunkisuunnistaen. HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 21 Kiihdytintunnelissa Chamonixin rinteessä Olkiluoto Higgsin bosoni
Perusopetuksessa ohjelmointia opetetaan alaluokilta lähtien. Alakoulun puolella ohjelmointiympäristöt ovat graafisia ja yläkoulussa käyttöön otetaan yleisemmin Python-ohjelmointikieli matematiikan tuntien yhteydessä. Lukiossa ohjelmoinnin opiskelu jatkuu pitkän matematiikan valinnaisella opintojaksolla. Tänä lukuvuonna lyseolla tutustuttiin ohjelmointiin perusteellisemmin erillisellä opintojaksolla. Opiskelijoita opintojaksolla oli sekä lyseolta että Kaurialan lukiosta. Materiaalina opintojaksolla käytettiin Helsingin yliopiston avoimen MOOC-verkkokurssin materiaaleja, jolloin opiskelijoilla oli halutessaan mahdollisuus suorittaa opintojakso myös yliopiston vaatimusten mukaisesti ja saada siitä siten myös yliopistokurssisuoritus. Kurssin lopuksi pienoisen harjoitustyön yhteydessä käytettiin myös avointa dataa Jupyter-notebook ympäristössä. Ohjelmointia lukiossa SIJOITTAJAKOULUN KUULUMISET Olimme lyseolta mukana valtakunnallisessa lukiolaisten sijoittajakoulussa jo kolmella eri vuosikurssilla. Sijoittajakoulu on Talous ja Nuoret TAT:n lanseeraama projekti, jossa opetellaan taloustaitoja ja sijoittamista koko lukio-opintojen ajan. Hanke on herättänyt paljon kiinnostusta ja se valittiin Vuoden Sijoitustekona 2021. Sijoittajakoulussa lukiolaiset seuraavat omaa rahankäyttöään ja pohtivat talouden hallinnan keinoja. Opiskelijat tutustuvat erilaisiin sijoitusstrategioihin ja laativat itselleen sijoitussuunnitelman. Kurssilla tutustutaan yleisiin sijoitustuotteisiin, kuten rahastoihin, osakkeisiin, ETF:iin, asuntosijoittamiseen ja tuottojen verotukseen. Tänä lukuvuonna ensimmäinen sijoittajakoulun aloittanut vuosikurssi tuli päätökseen, kun abiturienttien opiskelut loppuivat. Talousosaaminen syvenee Samalla tehtiin myös ensimmäinen Hyväntekeväisyyssalkun myynti, kun abiturienttien edellisenä vuonna tekemät sijoitukset myytiin. Valitettavasti sijoitusvuosi oli haastava, eikä salkku tuottanut voittoa, joten emme päässeet tekemään lahjoitusta ryhmän valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Kun salkun sisältö myytiin, niin siitä saatu pääoma siirrettiin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden hallinnoitavaksi ja oli heidän vuoronsa tehdä oman ryhmänsä sijoituspäätökset seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Hyväntekeväisyyssalkun idea on, että yritys- ja yhteisösponsorit antoivat pääomaa kurssin sijoitussalkkuun ja kurssilaiset hallinnoivat salkkua demokraattisilla päätöksillä. Mikäli kurssin päättyessä lukioajan lopulla salkku on voitolla, lahjoittavat opiskelijat salkun voiton valitsemaansa hyväntekeväisyyskohteeseen ennen kuin seuraava vuosikurssi ottaa salkun pääoman hallintaansa. LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 22
Hyväntekeväisyyssalkku mahdollistaa toiminnallisen oppimisen, sillä kurssilla olevat nuoret saavat mahdollisuuden taloudellisista lähtökohdista riippumatta kokeilla sijoittamista käytännössä. Näin opiskelijat saavat konkreettisen käsityksen myös toimeksiantojen kustannuksista ja mahdollisten voittojen verotuksesta. Edellisenä lukuvuonna sponsoreiksi lähti koulun lisäksi mukaan yhdeksän eri paikallista yhteistyökumppania, jotka kaikki jatkoivat toiminnassa mukana tämänkin lukuvuoden. HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 23 Abiturienttien ryhmä luovuttaa symbolisen hyväntekeväisyyssalkun hallinnan ensimmäisen vuosikurssin ryhmälle Hyvän salkun illassa 24.1.2023.
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 24 LIIKKUVA TAVASTIA Lyseon lukiolla jatkui jo neljättä vuotta Liikkuva Tavastia -hanke, jonka tavoitteena on lisätä opiskelijoiden liikkumista arjessa. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Kaurialan lukion ja ammattiopiston kanssa. Tämän lukuvuoden osalta hanke alkoi koko Lyseon lukiota liikuttavalla liikuntailtapäivällä, jossa lyseolaiset jalkautuivat liikkumaan ympäri Hämeenlinnaa. Tänä lukuvuonna liikuntatuutoritoimintaa supistettiin merkittävästi, koska hanke loppui kesäkuun alkuun mennessä. Jatkossa toimintaa on tarkoitus integroida osana koulun muuta tuutortoimintaa. Syksyn aikana tuutorit pitivät torstaiden pitkien ruokavälituntien aikana liikuntavälitunteja, joiden aikana koulun liikuntasali ja -välineet olivat kaikkien opiskelijoiden käytössä. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli lisätä koulupäivän aikaista liikkumista ja vähentää päivän aikana tapahtuvaa istumista. Hyödynsimme jo viime vuonna hyvin palvellutta Break Pro -nimistä taukojumppasovellus, jota moni opettaja hyödynsi vuoden aikana oppituntien tauottamisessa ja opiskelijoiden liikkeen lisäämisessä. Tänä lukuvuonna toteutettiin jo viime vuoden keväällä aloitettua liikuntalukkaritoimintaa viikoittain läpi lukuvuoden. Tarkoituksena oli tarjota opiskelijoille tutustumismahdollisuuksia alueen liikuntapaikkoihin. Liikuntalukkari oli varsin suosittu ja lajit kuten ilmakivääriammunta, jousiammunta, ilmajooga ja keilaus vetivät kymmeniä opiskelijoita per kerta liikkumaan. Lukuvuoden toinen liikuntailtapäivä järjestettiin juuri ennen kesälomien alkua, jossa opiskelijat jakautuivat tutustumaan n. 20:een eri lajiin ympäri Hämeenlinnaa. Hanketoimintaa Lyseo liikkui syksyn liikuntailtapäivässä monipuolisesti ympäri Hämeenlinnaa.
HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 25 LUKULAMPPU Kirjallisuutta, kirjoja ja kirjailijoita! Tänäkin lukuvuonna opintojen lomaan tuotiin kirjallisuuden, kirjallisuudenalan ja näytelmätaiteen hurmaa Lukulamppu-hankkeen avustuksella. Hankkeen tarjonta oli jälleen monitahoinen, ilahduttava ja oivalluttava. Syyskauden alussa vietettiin koulutyön lomassa kirjallisuusviikkoa: pukeuduttiin, mainostettiin lukututorien tekemää lukudiplomia, tutustuttiin kirjailijoihin ja vietettiin yhteistä lukuhetkiä. Taitavasta tarinasta ja käsikirjoituksesta päästiin nauttimaan marraskuussa Tampereen teatteriin. Anastasia-myytti ja sen elämyksellinen toteutus vangitsivat sekä opiskelijat että opettajat, jotka matkustivat esitykseen marraskuussa. ”Niin hieno!” kuului musikaalin jälkimainingeissa opiskelijoiden suusta. Kirjakauppojen hyllyt tulivat varsin tutuiksi, kun opet pääsivät kirjaostoksille. Mukaan tarttui laatikkokaupalla kertomuksia, runokokoelmia, sarjakuvateoksia, esseekirjallisuutta sekä elämäkertoja. Tämän myötä on saatu teoksia lainattavaksi ja luettavaksi. Kirjat ja kirjailijat olivat pääosassa myös kirjamessuilla, jonne kutsuttiin hankkeen tapahtumissa aktiivisesti toimineita opiskelijoita kiitokseksi. Harva selvisi messuilta ilman kotiinviemisiä. Hanke päättyi vuodenvaihteessa, mutta kirjallisuuden arvoa lyseolla vaalitaan jatkossakin. Anastasia teki lukulamppulaisiin vaikutuksen. Kirjamessukäynti oli yksi syksyn kohokohdista kirjallisuudesta kiinnostuneille opiskelijoillemme.
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 26 OTUS – OPPIMISEN TUELLA HYVINVOINTIA LUKIOON Koulutuskuntayhtymä Tavastian lukiokoulutuksessa on ollut käynnissä 2-vuotinen OTUS-hanke, jonka kautta tavoitellaan opiskelijoiden hyvinvoinnin lisääntymistä lisäämällä oppimisen tukea. Lähtökohtana hankkeelle toimi se, että oppivelvollisuuden laajentuessa toiselle asteelle oppimisen tuki ja sen strategian nähtiin olevan ratkaiseva tekijä/kulmakivi lukiokoulutuksessa. Tavoitteena oli luoda Tavastian lukioihin oppimisen tuen strategia yhteistyössä opettajien ja opiskelijahuollon toimijoiden kanssa. Opiskelijoiden psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen jo varhaisessa vaiheessa, ennaltaehkäisevästi, nähtiin tarpeelliseksi. Useista eri peruskouluista siirtyvien opiskelijoiden ryhmäyttämiseksi osaksi uutta kouluyhteisöä ja osallistavan toimintakulttuurin rakentamisen katsottiin vaikuttavan poissaoloja vähentävästi ja turvallisuutta lisääviksi tekijöiksi. Tavoitteen saavuttamiseksi opiskelijoille on tarjottu koulupäiviä katkaisevia ja keventäviä yhteisöllisiä toimintoja kuten erilaisia pelimahdollisuuksia ja mindfullness-tuokioita. Myös hyvinvointiaiheisia asiantuntijaluentoja Teamsin välityksellä on tuotu kaikille opiskelijoille. Myös huoltajille järjestettiin etävanhempainilta hyvinvoinnin teemoista. Kerhomuotoista opiskelijavoimin tapahtuvaa toimintaa on järjestetty esimerkiksi lautapelikerhon ja välituntikisailujen muodossa. Oppitunneille on ostettu ”näpräilyeläimiä” ja piikkityynyjä keskittymistä auttamaan. Päättöviikolla opiskelijahuollon terveydenhuollon ammattilaiset ovat järjestäneet aulassa päättöviikkokahveja ja siten jututtaneet nuorisoa ja olleet heille läsnä. Viikoittaisia ryhmänohjaustuokioita on pidetty tärkeinä, jotta yksittäinen opiskelija on voinut tiukemmin tuntea kuuluvansa isommassakin lukiossa johonkin porukkaan. Positiivisen pedagogiikan kautta haettiin ryhmänohjauksessa vahvuusajattelua sekä opeteltiin tunOpettajat oppimassa
HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 27 nistamaan omia vahvuuksia. Ryhmänohjaukseen onkin lukioissa rakennettu vuosiluokittain vuosikello ja tuotettu yhteisöllisesti mielekkäitä sisältöjä. Merkityksellisenä on pidetty ryhmänohjaajan roolia yksittäisen opiskelijan näkökulmasta koulun luotettavana aikuisena. Ehkä merkittävin oppimista edistävä teko on ollut yksittäisiin oppiaineisiin tai aineryhmiin liittyvän oppimisen tuen pohtiminen ja oppimisen reseptien laatiminen. Neuropsykologi Heli Isomäki johdatteli opettajat oppimisen vaikeuksien äärelle sekä asioihin, joita jokainen opettaja voi omassa opetuksessaan tehdä helpottaakseen opiskelijaa, jonka oppimisen taidot eivät ole riittävän kehittyneet. Herättelevää oli, kuinka suuri osa lukion aloittavista opiskelijoista tarvitsee hyvin seikkaperäistä, yksityiskohtaista ja toistettavaa ohjeistusta esimerkiksi kotitehtävistä selviytymiseen. Väitän, että lukiossa, meillä on perinteisesti ollut liian ruusuinen kuva opiskelijoitten oppimisvalmiuksista ja itseohjautuvuudesta. Nyt kaikki Tavastian lukiokoulutuksen opettajat pystyvät paremmin tunnistamaan opiskelijan oppimisen hankaluudet ja ohjaamaan tätä reseptien pariin, jotka ovat kaikkien saatavilla. Pienen erityisopettajaresurssin vuoksi tämä onmerkittävä parannus aikaisempaan tilanteeseen. Hankkeen aikana olemme myös laatineet lukiokoulutukselle oppimisen tuen strategian. Työryhmään kuului eri aineiden opettajia eri lukioista, erityisopettaja sekä rehtorit. Strategian laadinnassa saatiin apua erään konsulttipalvelun palveluna, jotta saimme myös ulkopuolista näkemystä työstämiseen. Koulun rakenteisiin on raivattu paikkoja tuelle, tukipajoja on perustettu ja ohjaamista oppimisen tuen piiriin on tehostettu. Tänä keväänä opettajat saivat vielä vieraaksi Tiia-Maria Päivänsalon aiheenaan Opettajan keinot lukiolaisen oppimisen taitojen tukemisessa käytännön läheisin keinoin. Näpräilyotukset
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 28 LUPAUS-HANKE LuPaus laadukkaasta ohjauksesta Tavastian lukiolaiselle LuPaus Lukioiden ohjauksen ekosysteemihanke opinto-ohjauksen laadun varmistajana on Opetushallituksen rahoittama lukuvuoden 2022–2023 ajan kestävä kehittämishanke, jossa ovat mukana kaikki Tavastian Lukiokoulutuksen lukiot. Hankekoordinaattorina työskenteli opinto-ohjaaja Anne Ahvenharju, kehittämistyöryhmän muodostivat opinto-ohjaajat ja lisäksi toimi opettajista muodostettu korkeakouluyhteistyöryhmä. Hankkeen keskiössä oli opinto-ohjauksen laadun kehittäminen lukiolaisen opintopolun eri vaiheissa. Organisaatiotasolla kehittyivät IMS ohjauksen strategioineen, ohjaussuunnitelma ja opintojaksotus lukioittain. Opinto-ohjaajat osallistuivat oppimismuotoilun koulutuksiin ja työpajoihin, joiden kautta ohjauksen laatua tarkasteltiin ja kehitettiin. Opiskelijoille on hankkeen myötä järjestetty palaute- ja ideointityöpajoja ja tehty kyselyjä. Oppimismuotoilun menetelmillä muodostettiin erilaisia oppijaprofiileja, joiden tarpeiden kautta myös ohjauksen toimintoja voi kohdentaa yksilöllisemmin lukiopolun eri vaiheissa. Ohjauksen ekosysteemimallia rakennettiin ja työelämätietoutta opittiin lukuvuoden aikana verkostotoiminnan, alumnityön ja muun sidosryhmätyön kautta. PARKKI Business Park toimi hedelmällisenä kohtaamispaikkana niin lukioiden henkilökunnalle kuin verkostoillekin. Koko lukioväkeä kannustettiin osallistumaan verkostojen tapahtumiin ja koulutuksiin. Hanke oli kehittämässä muun muassa Hämeenlinnan Kokeilutoimiston, Linnan Kehityksen ja Ohjaamon kanssa seudullista opo-työelämäyhteistyötä, Tekijä-tapahtumaa sekä yrittäjyyskasvatusta lukioissa. Lukioidemme ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsivät perehtymään alueemme yrityksiin ja kesätyömahdollisuuksiin Tekijä2023 opinto- ja rekry-tapahtumassa. LuPaus-hankkeessa järjestettiin useita vierailuja muihin lukioihin ja tapahtumiin eri puolelle Suomea. Samalla päästiin vastavuoroisesti jakamaan myös hankkeessa syntyneitä käytänteitä. Lisäksi hankkeella oli messupiste syksyllä ja keväällä järjestetyillä Tavastian omilla Peda-messuilla. Pienryhmä- ja yksilöohjauksen kehittämiseen opiskeltiin uusia menetelmiä ja malleja. Opinto-ohjaajat saivat runsaasti motivaatiotietotta kouluttautumalla RSMP –Koulumotivaatiovalmentajiksi. RSMP-kokeiluja tehtiin yksilöohjauksessa sekä opiskelijaneuvojan ja opinto-ohjaajan yhteistyössä kehittämässä LukioPT pienryhmässä. Myös muihin ohjausalan koulutuksiin ja seminaaripäiviin osallistuttiin aktiivisesti. Jatko-opinto- ja uraohjauksessa kokeiltiin yksilö- ja pienryhmämuotoista mentorointia, joka herätti kiinnostusta erityisesti alumnien taholla. Useimmat aktori-mentori tapaamiset sujuivat hienosti, mutta hankaluuksiakin oli yhteyden aloittamisessa. Jokaiseen lukioon perustettiin pienryhmätila etäohjaustilanteita varten, ja Tavastian Ohjauspisteen Chatissa päivystettiin. Korkeakouluyhteistyö HAMKin kanssa tiivistyi HAMK Lukio-Diili opintojakson kehittämisen merkeissä. Kaikki toisen vuosikurssin opiskelijat osallistuivat työelämälähtöisten kehittämistehtävien/ongelmien ratkaisuun 15.–17.5.2023 Visamäen kampuksella ja suorittivat yhden opintopisteen. Samalla myös lukio-opettajat pääsivät tutustumaan pedagogiseen malliin. Lisäksi kurkistuskurssien ja väyläopintojen tiedottamis-
HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 29 ta ja ohjausta tehostettiin ja teimme yhteistyösopimuksen Helsingin yliopiston kanssa kurkistuskurssien ja muiden avoimen yliopiston opintojen suorittamisesta lukioaikana. Tavastian lukiokoulutuksen opiskelijoiden osallistumista kansainväliseen HAMKin RUN Eurooppa yliopistovaihtoprojekteihin suunniteltiin. LuPaus-ohjauksen ekosysteemihankkeen tärkeimpänä tuloksena voi pitää sitä, että oppimismuotoilua voi kehittää ja käyttää lukion opinto-ohjauksen kontekstissa. Oppimispolun hahmotteleminen tuo uutta näkökulmaa ja auttaa huomaamaan kehittämiskohteita opiskelijan näkökulmasta. Koronan aiheuttaman poikkeusajan jälkeen Lyseon lukion perinteinen luontokerho Calypso kaipaa edelleen kipeästi lisää jäseniä. Toimintaa on kuitenkin saatu ylläpidettyä parin lukuvuoden hiljaiselon jälkeen, vaikka aktiivisia jäseniä on ollut hyvin vähän. Calypso kokoontui läpi lukuvuoden keskiviikon ruokatunnin lopulla, 12.45. Kokoontumisissa käynnisteltiin perusmerkkisuorituksia aloittaen Suomen kasveista. Erityisen mielenkiintoista on ollut vertailla Suomen ja Sri Lankan kasvillisuutta ja olosuhteita. Olemme myös maistelleet sri lankalaisia hedelmiä. Luontokerho Calypson kuulumisia Pienen porukan takia retki- ja iltapäiväaktiviteetit jäivät pois lukuvuoden 22–23 ohjelmasta, mutta ensi lukuvuonna retket palaavat ohjelmistoon jos vain saamme jäsenmäärän kasvuun. Luokan 235 akvaarion (aluksi jopa kahden) hoito on kuulunut Calypsolle ja hankimmepa sinne myös muutaman uuden seepramonnisen sekä punaisen partamonnin. Calypso on osallistunut myös kestävän kehityksen OKKA-sertifikaatin tapahtumien toteutukseen. Uusia kaloja Calypson (luokan 235) akvaarioon
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 30 Koira-avusteinen ohjaus ja opetus on nähty hyvinvointia lisäävänä tärkeänä vuorovaikutuksen ja myönteisen ilmapiirin elementtinä jo muutaman vuoden ajan. Koulukoira Rocky vietti välivuotta työskentelemällä toisaalla tänä lukuvuotena, mutta vieraili silloin tällöin omalla työpaikallaan kyselemässä opiskelijoiden kuulumisia. Koulukoira Ansa puolestaan vietti suurimman osan lukuvuodesta äitiyslomalla mutta palaili viimeisessä jaksossa pikkuhiljaa työn pariin. Eläimellistä menoa – koululemmikit vierailulla Ansa Helli Rousku
HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 31 Toisen vuoden opiskelijat tutustuvat vuosittain työelämään 2–5 päivän ajan. Tämä tuttu käytäntö on tarjolla lyseolla myös opettajille. Kun tapasin yrittäjyyskasvatustapahtumassa Jenni Rajahalmeen, kysyin mahdollisuutta tulla päiväksi tai pariksi OPE-TETtiin. Jenni työskentelee Kumppaniassa eli yrityksessä, joka hallitsee mm. houkuttelevan ja kiinnostavan viestinnän, markkinoinnin tutkimuksen ja analysoinnin sekä mentoroinnin ja sparrauksen. Jenni on upea esiintyjä ja heittäytyjä, eikä häneltä kestänyt sekuntiakaan vastata TET-pyyntööni myöntävästi. Ensimmäisen TET-päivän vietin helmikuussa Tampereella ja sain oppia uutta vaikuttavasta esiintymisestä, puhumisesta ja hyvän puheen valmistelusta. Oppitunnit sisältävät palTyöelämä tutuksi myös opettajille jon puhetta ja me opettajat esiinnymme luokan edessä jatkuvasti. Omiin tapoihinsa juuttuu helposti, joten teki hyvää miettiä puhumisen taitoa ja vaikuttavuutta erilaisesta näkökulmasta. Hyvä puhe hurmaa kuulijansa, jokaisen pitäisi pystyä samaistumaan aiheeseen ja puheessa saisi olla maksimissaan kolme pääviestiä. Hyvät lukiolaiset, nyt saa antaa palautetta! Oppituntien puhe, hurmaannutko siitä, rajoittuvatko viestit kolmeen ja jääkö sinulle positiivinen jälki oppituntien jälkeen? Sanon suoraan, aina voi parantaa! Toinen TET-päiväni on tulossa kesän koittaessa ja odotan sitä innolla! Kiitos Jenni puhetyöläisen työelämään tutustuttamisesta! Anne-Mari, fysiikkaa puhuva opettaja Koulukoirakokelas Helli suoritti ansiokkaasti epävirallista harjoitteluaan lukuvuoden aikana opinto-ohjaaja Niinan työparina, ottaen opiskelijat vastaan aina hymyissä suin ja rapsutuksia kerjäten. Lukuvuoden varrella annetun näytön perustella Hellillä on kaikki edellytykset ihan oikeaksi koulukoiraksi, joten toivottavasti Hellin harjoittelut jatkuvat myös tulevaisuudessa uusissa maisemissa! Mukana menossa olivat myös kesyrottaveljekset Norman ja Hannibal. Pojat ihastuttivat apuopettajan rooleissaan ja herättelivät myös opiskelijoiden kiinnostusta eksoottisempiin lemmikkeihin. Rotta on saaliseläimenä usein arka, mutta sitä ei kyllä voi näistä veljeksistä sanoa: Norman ja Hannibal kiipesivät mielellään myös opiskelijoiden syliin tarjoamaan rapsutusterapiaa kiireisen arjen keskellä. Kesyrottaveljekset Norman ja Hannibal
flippingbook.comRkJQdWJsaXNoZXIy MzQ2NzUw